Amerikkalainen musiikkilehti Billboard ylistää häntä. SAKIMA on 26-vuotias brittiläinen lauluntekijä, tuottaja ja laulaja. 2017 hän julkaisi debyytti-EP:nsä Ricky, jolla on kappale Daddy, jota juuri nyt Billboard pitää #1 Gay Anthemina. Hiljattain tuli uusi sinkku Show Me. QX jututti laulajaa, joka ei ole millänsäkään laulaessaan homoseksistä.

Mainos

On vaputtavaa kuulla mieslaulajan laulavan miehistä, onko se tärkeää sinulle?

– On ihan ilmeisistä syistä täysin luonnollista käyttää miespronominia kun puhun seksistä ja rakkaudesta, mutta kun käytän niitä musiikissa siitä tulee automaattisesti kiistanalaista.  Osittain kyse on siitä, että haluan olla avoin ja osittain siitä, että olen rehellinen itselleni.

Laulat hyvin avoimesti seksistä, tunnetko joskus tarvetta sensuroida itseaäsi?

– Ei, sitä en ole koskaan tehnyt. Mutta noudatan tiettyjä sääntöjä, jotta laulu ei häiritsisi kuulijaa liikaa. Minusta on outoa, että seksi on tabu, elämmekö viktoriaanisessa Lontoossa? Kenenkään ei pitäisi siitä enää yllättyä ja itse olen siitä järkyttynyt.

”Imma pour it on his back”, laulat yhdessä laulussasi… enempää homoseksiä ei voisi enää olla…

– Well, teksteissäni on enemmän kyse vihjeistä kuin metaforista, en halua olla liian runollinen asioista. Monet omista kokemuksistani homoseksuaalina miehenä ovat mielessäni hieman abstrakteja, joten kun kirjoitan näistä kokemuksista laulun tekstissä tällaista siitä tulee.

Sinulla on kappale nimeltä Daddy, onko se sinun miestyyppisi?

– Minulla ei ole mitään ”tyyppiä”, mutta koko Daddy-juttu vetoaa, todellakin. Mutta kyse ei ole siitä millainen joku henkilö on fyysisesti, vaan enemmänkin siitä sanasta ja mitä se merkitsee queerperspektiivistä.

Se kappale on joka tapauksessa nimetty yhdeksi suurimmista gay anthemeista, joita nyt soitetaan. Mikä on sinun ykkös gay anthemisi?

– Lana Del Reysin Music To Watch Boys To, se saa minussa aikaan jotain … Tunnen itseni hiukan creepyksi, mutta rakastan sitä.

Häiritseekö kun sinua kutsutaan LGBTQ-laulajaksi? Tarvitsemmeko vielä sellaisia luokitteluja?

– Siis, olen superylpeä queeridentiteetistäni ja kannan sitä ylpeänä. Mutta todellakin, odotan sitä päivää kun minua ei enää pidetä queerartistina vaan vain artistina. Toisaalta kaikki mitä nyt teen käsittelee periaatteessa queerkertomusten esiintuomista ja meidän tekemistä näkyväksi, joten tältä osin ostan luokittelun.

Mitkä laulajat innoittavat sinua?

– Juuri nyt Hayley Kiyoko, Charli XCX, Tove Styrke, SZA ja Julia Michaels. Kuuntelen periaatteessa vain naislaulajia.

Asut Lontoossa, mistä kaupungiosasta pidät eniten?

– Kaakkois-Lontoosta, paikoista kuten Lewisham, New Cross och Peckham. Ne ovat viimeisiä paikkoja, missä vielä oikeasti on omaperäisyyttä jäljellä.

Oletko sinkku ja mitä appeja käytät tällä hetkellä?

– Kyllä! Tajusin äskettäin olevani melko yksinäinen ja että minulla on paljon rakkautta annettavana. Minulla on yhä ajatus, että miehen tulisi antaa minulle yhtä paljon kuin minä olen valmis antamaan hänelle, mutta sellainen vaatii aikaa ja minä olen aikalailla ”all in” heti alussa, mikä saattaa pelottaa miehiä. Olen käyttänyt Grindriä ja Tinderiä, mutta en ole täysin varma auttavatko ne, kun haluan tavata jonkun.

Ovatko appikset mielestäsi riistäneet romantiikan homoilta?

– Ei, mutta ymmärrän mitä tarkoitat. Olen tavannut kundeja, jotka pitävät minusta, mutta jotka pitävät koko ajan silmänsä auki muiden perään ja enemmän tai vähemmän tapailevat muitakin. Kaikki ajattelevat, että ”ehkä seuraava kundi on vielä parempi”. Itse en ole sellainen ja jos pidän jostain miehestä, keskityn häneen. Joten, joo olet osin oikeassa, ilman Tinderiä ja muita asettuisimme helpommin.

Jos pystyisit antamaan 15-vuotiaalle itsellesi neuvon, mikä se olisi?

– Älä tuhlaa energiaasi paskajätkiin, meressä on paljon muitakin ku***ja.