Pierre Cardin löi läpi 1959 luodessaan ensimmäisenä oman Prêt à Porter-linjan. Hän hyödynsi myös ensimmäisten joukossa merkkinsä markkinnoinnissa omaa osastoa tavaratalossa ja sen lisensiointia niin, että se nähtiin kaikkialla parfyymeista savukkeisiin.
Ranskalainen gaylehti Tetu muistelee Cardinia suurartikkelissaan suru-uutisen tultua ja siteeraa erästä Vanity Fairin artikkelia siitä, miten Cardinin toteuttamaa varhaista muodin kaupallistamista eivät kollegat hyvällä katsoneet. Cardinia pidettiin outona ja häntä syytettiin muiden ammatin vaarantamisesta. Mutta Cardin ei tästä välittänyt, kuten toimittaja Janie Samet kuvasi: ”Hän oli niin tyytyväinen itseensä, että ei huomioinut muiden halveksuntaa”.
Pierre Cardinin koulutti myös tulevia tekijöitä, joista nimekkäin on Jean-Paul Gaultier. Eräässä dokumentissa vuodelta 2019 Gaultier kertoo Cardinin monipuolisuudesta: ”Hän on kuin yhden miehen workshop, johtaja, liikemies, ohjaaja, lähettiläs, suojelija. Hän ensimmäinen muotisuunnittelija, joka ymmärsi, että muotinäytöksissä on kyse kuvien esittämisestä. Hän on keisari, valloittaja”.
Pierre Cardin oli avoimesti gay, mutta päätti asua yhdessä neljän vuoden ajan näyttelijä Jeanne Moreaun kanssa. Cardinin mukaan he erosivat, koska Moreau ei halunnut lapsia. Cardinin assistentti André Oliver oli pitkäaikainen läheinen ystävä, mutta Cardin päätti asua yksin. Hän piti sitä myös syynä menestykselleen. Tetun mukaan Cardin kertoi radiohaastattelussa, että ”Olin viehättävä, todella komea ja tyylikäs nuori mies. Minulla oli vientiä miesten ja naisten parissa. Kotini löysin työni parista ja fakta on, että se on minun perheeni”.
Pierre Cardinin panostus ranskalaiseen gay- ja queer -elämään on ollut ensisijaisesti rahallista. Hän rahoitti paikallista teatteria, minne queer-klubi Flash Cocottes perustettiin ja hän oli myös Maxim’s juhlatilan omistaja.
Tetu päättää muistokirjoituksensa toteamalla, että Pierre Cardinin kuoleman myötä päättyi yksi aikakausi. Hän oli viimeinen viime vuosisadan muodin jättiläisistä.