Rainbow Speed Dating -tapahtumaa vetävä Kristiina Puukko vihjasi minulle, että hänellä on tiedossa tapahtumassa toisensa löytänyt pari, joka on kiittänyt Kristiinaa jälkeenpäin rakkauden lähettiläänä toimimisesta.
Kristiina, mikä on Rainbow Speed Dating?
– Ravintola Oiva oli järjestänyt itse pikadeitit 2015 Priden aikaan ja pyysivät sen jälkeen minua kehittämään ideaa eteenpäin. Rainbow Speed Dating -konsepti toteutui ensimmäistä kertaa 15.9.2015.
Mitä Rainbow Speed Datingissä tapahtuu?
– Tapahtumassa pikadeittejä on tarjolla kolmessa sarjassa: naiset-naiset, miehet-miehet ja ihmiset-ihmiset. Halusin mukaan ehdottomasti myös ihmiset-sarjan. Tämä sarja on niille, joille ihminen on tärkeämpi kuin sukupuoli. Aluksi ihmiset-ihmiset -sarja herätti paljon kysymyksiä. Viime kesän Prideillä siihen oli jo yhtä paljon tulijoita kuin muihinkin sarjoihin.
– Pikadeiteillä osallistujat kiertävät pöytää ympäri, kohdaten jokaisen ihmisen omassa sarjassaan. Yksi kohtaaminen kestää 2 minuuttia. Koko kierroksen jälkeen, osallistujat kirjoittavat haluamilleen ihmisille viestejä. Viestit kerätään osallistujan numerolla varustettuun kirjekuoreen ja jaetaan tapahtuman päätteeksi.
Kristiina tarkentaa, että tapahtumaan voi tulla myös vain hengailemaan tai tutustumaan ihmisiin pullonpyörityksen merkeissä.
Martta, 39, ja Sauli, 24, osallistuivat viime kesänä Helsinki Priden aikaan pikadeiteille. Siellä syttyi rakkaus, joka jatkuu yhä. Kohtalokas Rainbow Speed Dating oli tiistaina 27. kesäkuuta Kallion Oivassa. Näin heidän odottamaton romanssinsa alkoi.
Mikä oli tilanteenne ennen pikadeittiä?
– Olin kokeillut nettideittailua elämäni ensimmäistä kertaa keväällä, mutta alle viikossa tulin siihen tulokseen, ettei se oikein tuntunut luontevalta. Olin saanut muutamia yhteydenottoja, mikä oli imartelevaa, mutta koin, että minun oli vaikea olla oma itseni ja livenä tapaaminen nettituttavuuden kanssa tuntui vähän pelottavaltakin, kertoo Martta.
-Vaikka etsin nimenomaan miestä, olin ollut miehen kanssa parisuhteessa edellisen kerran 11 vuotta sitten lasteni isän kanssa ja olin suoraan sanottuna aika pallo hukassa heterodeittimarkkinoilla.
”Nettideittailu vaatii mielestäni liikaa suorittamista ja muistuttaa liikaa työnhakua”
– Edellisestä erostani ei ollut kauaa, joten en ollut epätoivoinen, mutta hieman turhautunut, koska olin tapaillut kevään aikana erästä miestä, joka olikin liikkeellä vain kaverimielessä. Olin päättänyt nauttia sinkkuna olosta niin kauan kuin sitä kestää, koska olin ollut parisuhteessa oikeastaan koko aikuisikäni.
Edessä olisi ollut aikuisikäni ensimmäinen ”villi sinkkukesä”, joka kuitenkin sitten typistyikin ”villiksi sinkkukesäkuuksi”, naurahtaa Martta.
Sauli kertoo, että hän oli jo ehtinyt olla sinkkuna jonkin aikaa.
– Olin ollut jo sen verran pitkään sinkkuna että tilanne alkoi vähän kismittää. Olin halunnut tyttöystävää aika pitkään.
– Pärjään ja viihdyn yksin, mutta viime vuoden puolella oli sellainen olo että kumppani olisi kiva löytää mahdollisimman pian. Olin miettiny vuosikausia nettideittailua, mutta se ei koskaan tuntenut luontevalta minulle. Nettideittailu vaatii mielestäni liikaa suorittamista ja muistuttaa liikaa työnhakua, piirteitä mitä en ihmissuhteisiin tai niiden metsästykseen kaipaa. Rohkaistuin kuitenkin kokeilemaan OkCupid-sivustoa, koska olin kuullut siitä lähipiirissä hyvää ja se keskittyi sopivasti arvomaailmaan ja matchprosentteihin eikä niinkään ulkonäköön. Pääsinkin aika pian treffeille mukavan yksilön kanssa, mutta juttu ei edennyt tai edes ehtinyt edetä, koska tapasin parin viikon päästä jo Martan. Koko nettideittailu maistui muuten aikalailla puulta, vaikka kokemukset olivatkin sinänsä hyvät.
– Epätoivoa ehti olla jonkun verran ilmassa, vaikka tiesin toki että tulen joskus löytämään jonkun, pahinta oli kun ei tiennyt milloin, muistelee Sauli.
Sauli kertoo, että hän oli ollut sinkkuna neljä vuotta. Martalla taas oli maaliskuussa 2017 päättynyt hänen elämänsä pisin, yhdeksän vuotta kestänyt suhde ja hän ehti olla sinkkuna noin kolme kuukautta ennen deittitapahtumaa.
Miten päätitte tulla pikadeitille? Oliko tämä teille ensimmäinen kerta tapahtumassa?
– Joo oli ensimmäinen kertani pikadeiteillä. Koin että ihminen-ihminen –osio on minulle sopivin ja sieltä löytyisi todennäköisemmin samanhenkistä porukkaa, Sauli sanoo.
– Pidän muutenkin enemmän kasvokkain tapaamisesta, koska se on luontevampaa kuin netissä. En ole hyvä ottamaan kuvia itsestäni, jotka ovat vähän niin kuin pakollisia netissä ja muutenkin on raskasta miettiä jokaista sanaa tarkkaan että viesti kuulostaa oikealta. Lisäksi netissä on paljon vaikeampi lukea toista ihmistä.
Martta tunnusta, että ei ollut koskaan aikaisemmin kokeillut pikadeittejä.
– Kun Pride-viikolla oli tarjolla ”ihminen-ihminen” –deittikategoria, se tuntui vastuttamattoman hauskalta mahdollisuudelta ja minulle juuri sopivalta, Martta kertoo.
– Nettideittailussa minua ahdisti se, että koin, että minun olisi pitänyt varhaisessa vaiheessa ”turvata selustani”, koska perhe- ja ystäväpiiriini kuuluu tosi paljon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä ja pelkäsin törmääväni ennakkoluuloihin. Pride-viikon deiteillä ei ainakaan tarvitsisi pelätä, että kukaan katsoo kieroon läheisiäni tai omaa seurusteluhistoriaani. Koin, että voin olla avoimesti oma itseni taustoineni.
– Ajattelin lähteä avoimin mielin mukaan katsomaan, millaista sekalaista porukkaa siihen osallistuisi.
Martan ja Saulin kohtaamisessa oli paljon sattuman kosketusta. Martta kertoo, että oli lähellä jättää deittitapahtuman väliin raskaan päivän tähden, mutta ystävän patistuksesta lähti kuitekin liikkeelle. Sattumalta Martta ja Sauli myös osuivat deittitapahtumassa samaan pöytään kolmella tarjolla olleesta.
Missä vaiheessa pikadeiteillä kolahti, että “hei ton mä haluan”?
– No kolahti ja kolahti, ajattelin että Martta vaikutti kiinnostuneelta ja mahdollisesti aidolta, toteaa Sauli.
– Kyllä kolahti ihan ensisilmäyksellä. Heti kun näin Saulin Oivassa, kiinnitin huomiota hänen komeaan olemukseensa. Onnellisen sattuman kautta päädyimme saman pöydän ääreen deittailemaan, vaikka ihminen-ihminen -porukka jaettiin kolmeen eri pöytään. Jutustelimme vähän jo ennen pikadeittien virallista alkua ja hyvä yleisvaikutelma vahvistui niin paljon, että en ollut muista ehdokkaista enää oikeastaan kovin kiinnostunutkaan. En silti ollut itse mitenkään varma siitä, olisiko minulla mitään mahdollisuuksia tuon fiksun oloisen ja söpön nuorukaisen suhteen, muistelee Martta ensikohtaamista.
Olitteko molemmat heti yhtä lailla hurmiossa?
– Sanoisin että Martta oli ehkä enemmän hurmiossa. Itse olen aika varovainen ihmissuhteissa ja haluan ensin vähän kattella että millanen tyyppi tämä onkaan, Sauli muistelee ja jatkaa:
– Menin himaan nukkumaan koska aamulla piti olla taas pirteänä töissä, jakamatta deittipaikalla lappusia kenellekään. Martta vaikutti jo deittipaikalla sen verran kiinnostuneelta, että harkitsin hänelle viestin lähettämistä, koska oli ns. varma nakki. Päätin kuitenkin olla laittamatta mitään koska en tuntenut häntä, ja saattoi olla että hän on niitä ihmisiä jotka puhuvat vain mutta eivät tarkoita, mikä on minusta sietämätön piirre ihmisessä. Jos hän olisi siis ollut laittamatta viestiä, hän olisi ollut tyhjänpuhuja mikä on varsinainen dealbreaker. Siksi en laittanut hänelle viestiä, koska ajattelin että olisin ajanut itseni ansaan jos olisinkin ollut meistä ainut joka viestin laittaa.
– Katselin saamani viestit, sain niitä muistaakseni kuusi kappaletta ja sitten kotona vastasin vain Martalle. Halusin keskittyä vain yhteen ihmiseen kerralla ettei mene turhaksi säädöksi, ja kun Martta oli laittanut viestiinsä että pitää käsistäni, joista olen itse aika epävarma, ajattelin että tässäpä on hyvä.
– Kävi mielessä laittaa muille viestittelijöille kiitokset, mutta ajattelin että olisi tökeröä laittaa jotain että kiitos, seurustelen nyt jonkun kanssa sieltä deiteiltä, jos he olisivat kovasti halunneet saada kumppanin mutta eivät Oivasta ketään löytäneet.
”Halusin keskittyä vain yhteen ihmiseen kerralla ettei mene turhaksi säädöksi”
– Vaikka minulla on mielestäni hyvä ihmistuntemus, en silti viitsi tehdä hätiköityjä päätöksiä. Aloimme kuitenkin seurustelemaan hyvin pian tavattuamme, mikä vähän arvelutti itseänikin alussa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että pidän Martasta ja minulla on mukava ja turvallinen olo hänen seurassaan, niin miksi himmailla vain himmailun vuoksi. Ei ainakaan vielä kaduta, Sauli sanoo.
– Deiteistä jäi kiva fiilis ja mukavasti perhosia vatsanpohjaan, kertoo Martta ja jatkaa:
– Jätin deiteillä yhteystietoni muutamalle henkilölle, osalle ihan kaverimielessä. Iloisena yllätyksenä Sauli nakkasi minua viestillä jo samana iltana. Vaihdoimme someviestejä viikolla varsin ahkerasti ja hän vaikutti edelleen kivalta ja kanssani samanhenkiseltä. Päätimme tavata puistojuhlassa.
– Lauantaipäivä marsseineen oli ollut pitkä eikä sääkään oikein suosinut viime vuonna. Minulla oli koirat mukana ja viiden maissa kun viimein tapasin Saulin, olin revohkani kanssa jo ihan valmis lähtemään kotiin. Ehdotin suoraan, että mennään minun kämpilleni. Siellä sitten vietimmekin yhdessä lähes vuorokauden yhteen soittoon. Noin viikko siitä eteenpäin totesimme alkaneemme seurustelemaan.
– Oli ihanaa, kun oli taas joku, jota pitää kädestä, halailla ja pussailla!
Joko asutte yhdessä? Onko avioliitosta puhuttu? Lapsista?
– Vielä ei asuta yhdessä, ehkäpä tänä vuonna muutetaan. Dextrassa ollaan ja käyty eli lapsi on tervetullut, mahdollisesti aika pian siis mennään naimisiinkin, etenkin isyyden vahvistamismielessä. Avioliiton kanssa ei muuten ole kiire, mutta kannatan ajatusta. Itselleni se ei tosin ole mikään välttämättömyys, koska omassa suvussani hyvin harvat ovat menneet naimisiin. Olen pitkän aikaa toivonut että saisin lapset alle kolmikymppisenä, eli siinäkin mielessä mitä pikemmin sen parempi. Lisäksi hoitojen hintavuuden takia on parempi aloittaa asap, Sauli maalailee yhteistä tulevaisuutta.
– Olen ollut nuorempana naimisissa ja minulla on siitä liitosta kolme lasta, joista vanhin tuli juuri täysi-ikäiseksi. Kaksi nuorempaa ovat yläasteella. He ovat päätyneet erilaisten vaiheitten jälkeen asumaan isänsä luo, mikä on ollut minulle raskas juttu. Varmaan osittain siitä syystä, sekä lähestyvästä 40-vuoden rajapyykistä johtuen olin jo jonkin aikaa salaa haaveillut vauvasta, iltatähdestä. Kuitenkaan Saulia edeltävä seurustelukumppanini ei missään tapauksessa halunnut vauvaa, koirien ottamiseen olin saanut hänet sentään suostumaan, Martta kertoo ja jatkaa:
– Jäätyäni sinkuksi keväällä huomasin ”viime hetkeni” koittaneen. Olin äitienpäivänä päättänyt, että annan itselleni pari vuottaa aikaa löytää miehen, tai sitten hankin vauvan itsekseni vaikka jonkun homokaverini kanssa.
Martta ja Sauli ovat nyt viettäneet melko tiiviisti aikaa yhdessä vuorotellen toistensa kodeissa ja suunnittelevat yhteen muuttamista. Siihen ei kuitenkaan ole painetta, kun molemmilla on kivat omat kodit.
– Vaikka ensin ajattelimme kokeilla lapsen saamista vasta vuoden päästä, iästäni johtuen päätimme aloittaa hedelmöityshoidot jo tänä syksynä, koska me molemmat joka tapauksessa haluamme lapsen ja myös perheen perustaminen yhdessä tuntui heti alussa luontevalta. Koska tarvitsemme hedelmöityshoitoja, on tämän ikäisenä senkin takia tyhmää pitkittää raskauden yrittämistä; hedelmällisyys laskee jyrkästi ja hoidot saattavat koitua hyvinkin kalliiksi, Martta toteaa.
– Naimisiin meneminen on ajankohtaista ennen lapsen syntymää jo ihan isyyden laillistamisen kannalta. Avioerostani on jo 11 vuotta ja olin ollut pitkään sitä mieltä, etten mene enää koskaan naimisiin, ero oli kaikin puolin sen verran rankka prosessi, mutta nyt koen saaneeni uuden mahdollisuuden onnellisen perheen perustamiseen.
Monelta puuttuu oma rakas, eikä sen oikean löytäminen ole helppoa kenellekään eikä missään iässä. Nettipalvelut ovat nykyään suosittuja, mutta onneksi on myös aitoja kohtaamisia tarjoavia tapahtumia. Kun vakavissaan etsii pysyvää ihmissuhdetta kannattaa omia kriteerejä ja omaa toimintaa tarkastella kriittisesti vaikka se ei helppoa olekaan. Yksi juju on laventaa seulaa.
– Aika moni kaveri oli sanonut minulle, että ”eihän kukaan koskaan löydä ketään pikadeiteltä!” No, minä löysin yhden ja se riittää minulle oikein hyvin, Martta huudahtaa ja jatkaa:
– Olin aluksi asettanut itselleni ”ehdottomaksi” ikärajaksi, että deittikandidaattien täytyy olla vähintään 80-luvulla syntyneitä. Aluksi ymmärsin väärin Saulin iän ja luulin, että se olisi ollut 26 vuotta. Sen kohdalla jo vähän nikottelin, mutta kun tajusin, että ikä onkin 24, olin jo hieman huvittunut, lähinnä sisälläni päätään nostavan ärhäkän puuman takia. Onneksi eräs ystäväni on näyttänyt minulle esimerkkiä seurustelemalla jo useamman vuoden reilusti itseään nuoremman miehen kanssa ja kehunut avoimesti suhteen hyviä puolia. Pahus, kun en voi enää vinoilla hänelle!
”Ikää tärkeämmältä tuntuu yhteinen arvomaailma, ajatukset tulevaisuudesta ja parisuhteesta”
– Tuskin siis olisimme Saulin kanssa törmänneet ainakaan netissä. Nyt kuitenkin ikää tärkeämmältä tuntuu yhteinen arvomaailma, ajatukset tulevaisuudesta ja parisuhteesta. Sauli myös vaikuttaa ikäistään kypsemmältä, on hoitanut jo opiskelut ja käy ”oikeissa töissä” ja on muutenkin tosi kunnollinen, mitä pidän aikuisuuden mittapuuna. Olen usein ajatellut, että ilman näitä pikadeittejä emme luultavasti olisi koskaan törmänneet. Onko se sitten kohtaloa, kuka tietää?
– Onhan se toki myös hieman ironista, että yhden lyhyemmän ja yhden pitkän naissuhteen jälkeen löydän poikaystävän Pride-viikon tapahtumasta.
Toisinaan kiinnostavalla ihmisellä on aikaisemmasta elämästään muutakin kuin exä tai pari – voi olla lapsi, tai useampikin. Tämä voi olla monelle pelottava kokemus.
– Lapseni tulevat Saulin kanssa juttuun, koska Saulin omasta nuoruudesta ei ole niin kovin kauaa aikaa. Monista heidän keskusteluistaan liittyen vaikkapa ajankohtaisiin some-ilmiöihin minä olen ihan pihalla. Kuitenkin Sauli on myös aikuinen suhteessa teineihini, ei pelkkä kaveri. Eikä se ole Saulin vika, että olen saanut mukulani parikymppisenä, moni ikäiseni vasta aloittaa perheen perustamista tässä vaiheessa.
Sauli kertoo, että Martan ikä ja lapset eivät haitanneet häntä yhtään.
– Minusta on ihan hyvä että Martan lapset ovat jo sen verran vanhoja että heille voi jutella ihan järkevistä jutuista, ja he alkavat olla aika itsenäisiä. Jotkut kaverit ovat kauhistelleet nopeaa tahtiamme ja epäilleet Martan aikomuksia. He eivät ilmeisesti ole tulleet ajatelleeksi, että olen hiljaa toivonut vakituista parisuhdetta ja perhettä jo aika monta vuotta, eli mielestäni tahtimme on varsin sopiva. Ja kuten sanottua, luotan ihmistuntemukseeni ja siihen ettei mitään ikäviä yllätyksiä Martasta paljastu.
– Aika moni ikäiseni näkyy pelkäävään vakiintumista ja lasten hankkimista, koska se jotenkin kahlitsee ja elämä ja onnellisuus loppuu siihen. Itse näen, että siitä se vasta alkaa.
Kristiina kertoo QX:lle, että seuraava Rainbow Speed Dating 27. maaliskuuta Oivassa. Ajankohtaiset tiedot löytyvät tapahtuman Facebook-sivulta.
Seuraava Rainbow Speed Dating 27. maaliskuuta
Sitä ennen on tulossa kuitenkin aivan uudenlainen deittikokemus Tantrinen deittitapahtuma Deep Dating 20. tammikuuta. Sen järjestää Kristiina Puukko puolisonsa Armas Alvarin kanssa. Sinne paikkoja on vain rajoitetusti, joten kannattaa jo olla nopea! Tarkemmat tiedot tapahtuman Facebook-sivulla.
Päivitetty 2022-10-03
