Viime viikolla 17-vuotias Tuure Boelius nimettiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi. Saara Aalto, 31, oli Vuoden nuori eurooppalainen viime vuonna.
Eurooppanuorten myöntämä tunnustus annetaan henkilölle, joka antaa positiivisen kuvan eurooppalaisuudesta ja toimii merkittävästi kansainvälistä suvaitsevaisuutta edistävällä tavalla.
Tuuren valintaa perusteltiin näin: ”Boelius on näyttänyt meille kaikille mallia siitä, mitä rohkeus ja nuoruus parhaimmillaan tarkoittaa”. Vuotta aikaisemmin Saaran valinnan perustelut kuuluivat: ”Omalla urallaan ja asenteellaan Saara Aalto on näyttänyt meille kaikille mallia siitä, miten kaikki on mahdollista jos vain uskoo unelmiinsa”.
Tuure kohahdutti valtakuntaa kertomalla olevansa homo suositulla Youtube-kanavallaan vain 15-vuotiaana. Kaksi viikkoa sitten kohahduntaa tuli lisää, kun Tuure julkaisi tanssipoppibiisin, joka kertoo rakkaudesta, ja seksuaalisesta himosta jääkiekonpelaajaan.
Saara oli viime viikkoisten Eurovision laulukilpailujen ensimmäinen avoimesti lesbo maansa edustaja, mikä oli jo aikakin vuodesta 1956 alkaen järjestetyssä laulukilpailussa, jonka perusarvoja on monimuotoisuus. Mutta ajat eivät toki ole aina olleet näin vapaat.
Me ihmiset tarvitsemme esikuvia. Lapsena omat vanhemmat kelpaavat useimmille esimerkkinä siitä, millaista on olla aikuinen. Vuosien karttuessa ja etenkin siinä vaiheessa kun oma seksuaalisuus herää ja ymmärtää, että onkin kiinnostunut omasta sukupuolestaan isän tai äidin edustama miehen- ja naisenmalli ei ehkä tunnukaan niin sopivalta. Silloin on tärkeää, että olemassa esikuvia joiden elämästä ja elämänkamppailusta voi saada itselleen inspiraatiota ja voimaa. Vähintäänkin ymmärtää, että ei ole yksin. Heteroille avoimesti homot antavat kasvot homoseksuaalisuudelle, mikä toivon ja kaiken logiikan mukaan lopulta vähentää pelkoa, ymmärretään, että homothan ovat ihan samanlaisia ihmisiä.
Urheilun homofobiasta ja etenkin jääkiekon homofobiasta on puhuttu pitkään myös julkisuudessa. Puheenvuorot ja tutkimukset ovat nousseet otsikoihin – ja hävinneet sieltä isommin muuttamatta mitään. Tarvittiin railakas teinipoika Suomen maajoukkueen paidassa laulamassa ihastuksestaan lätkäjätkään ja videolla pussailemessa pukuhuoneessa. On liian raskasta alkaa edes pohtimaan miten paljon tämä kertoo meidän aikuisten maailmasta, missä veneen keikuttaminen ei jää rankaisematta. Veikkaan, että tässä juuri Tuuren nuori ikä oli laukaiseva tekijä. Jos Lätkäjätkä Ville -biisin olisi tehnyt yli kolmekymppinen laulaja, se olisi ohitettu pervona fantasiana. Ei olisi tullut suojelevia ja kannustavia viestejä jääkiekon ikonilta Teemu Selänteeltä.
Se on valtava voitto, että meillä on reipas teini, joka avoimesti ja iloisesti homo. Se on valtava voitto, että meillä on reipas ja energinen avoimesti lesbo Saara, joka haluaa valloittaa maailman. Ja kuten sanotaan, ei tässä vielä kaikki – onhan meillä myös 12-vuotiaana aloittanut drag artisti Luka Tienhaara.
Meillä on myös muunlaisia esimerkkejä. Jari Sillanpää pidettiin väkisin kaapissa vastoin hänen omaa tahtoaan, koska joidenkin mielestä niin oli parasta. Meillä on myös yhä julkisuudessa henkilöitä, jotka eivät halua kertoa omasta seksuaalisuudestaan, siihen heillä on toki oikeus eikä ole minun tai kenenkään muun tehtävä sanoa, että kaapista tulo tekisi heille hyvää, valinta on heidän. Mutta ovatko he hyviä esikuvia? Mielestäni eivät ole. Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella sitä mitä sukupuolta kumppanisi on tai että viehätyt vain tai myös oman sukupuolesi edustajista. Se, että valitset olla puhumatta siitä, kertoo että asia on sinulle ongelma. Oikeammin, että muiden suhtautuminen seksuaalisuuteesi on sinulle ongelma. Tämä on yksi sisäistetyn homofobian ilmentymä.
Kun tasa-arvoinen avioliittolaki on vihdoin saavutettu, on sisäistetty homofobia nyt seuraavana listalla. Sisäistetyn homofobian tiedostaminen ja nujertaminen parantaa ihan jokaisen elämänlaatua. Tutkitusti meillä seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla on enemmän terveysongelmia kuin heteroilla. Ensin pitää kuitenkin voittaa homofobia – sehän meille ne sisäistetyt demonit luo.
Kun homofobiaa ruokkii pelko, sisäistettyä homofobiaa pitää yllä häpeä. Pelkäämme usein vierasta. Siksi häpeämättömillä esikuvilla kuten Saaralla ja Tuurella ja urheilun puolella esimerkiksi Ari-Pekka Liukkosella ja Alexander Salorannalla on valtava merkitys homo- ja transfobian nujertamisessa.
Päivitetty 2018-05-17