Tänä päivänä hiv-tartunta ei enää ole kuolemantuomio. Saatavilla on tehokas lääkehoito, jota oikein käyttämällä hiviä ei tartu edelleen esimerkiksi suojaamattomassa seksissä tai äidiltä sikiölle raskausvaiheessa. Hiv-positiivinen voi nykyään elää pitkän ja hyvän elämän. Mutta vaikka lääkehoito on tehokas, hiv pysyy elimistössä ja vaatii elinikäistä lääkehoitoa.

Mainos

Joissain tapauksissa hiv on kuitenkin parantunut. Näin on käynyt maailmassa kahdesti. Toinen hivistä parantuneista on Adam Castillejo. Syynä tähän on täysin toiseen vaivaan annettu hoito.

– Olen hyvin poikkeuksellisessa asemassa ja siksi halua toimia toivon lähettiläänä, kertoo Castillejo The New York Timesille paljastaessaan ensimmäistä kertaa henkilöllisyytensä.

Castillejo on 40-vuotias lontoolainen. Hän diagnosisoitiin hiv-positiiviseksi 2003. Yhdeksän vuotta myöhemmin hän sairastui imukudossyöpään, jota hoidettiin kemoterapialla. Neljä vuotta myöhemmin hän tarvitsi luuydinsiirron selvitäkseen syövästä, kertoo BBC News.

Luuydinsiirto tehtiin luovuttajalta, jolla on harvinainen hiv-resistenssi eli häneen ei hiv-tartu. Tämän aiheuttaa mutaatio kehon CCR5 reseptorissa, johon hiv yleensä tartuu. 2016 tehdyn luuydinsiirron jälkeen 99 prosenttia Castillejo kantasoluista oli luovuttajan immuuneja soluja. Siiron jälkeen hän kykeni siksi lopettamaan hiv-lääkitykensä ja on nyt ollut viruksesta vapaa jo yli 30 kuukautta.

Ensimmäinen ihminen, joka parani hivistä oli berliiniläinen mies. Hän kävi läpi saman käsittelyn kuin Castillejo jo 2011.

Cambridgen tutkija Ravindra Kumar Gupta kertoo BBC:lle, että vastaavaa käsittelyä ei ole ajankohtaista soveltaa hiv-positiivisiin sen vaikutuksista huolimatta.

– On tärkeää ymmärtää että tätä käsittelyä, joka sisältää suuren riskin, pitää käyttää vain viimeisenä keinoa niille hiv-positiivisille potilaille, joilla myös on hengenvaarallinen sairaus kuten syöpä. Tämä ei ole käsittely, jota tullaan tarjoamaan hiv-positiivisille potilaille, joilla on toimiva lääkitys.