Poikkeusolot ovat Suomessa jatkuneet jo kolme viikkoa. Kysyimme eri ikäisiltä ja eri aloilla toimivilta kommenttia. Kaj Korkea-aho, Osku Heiskanen Cristal Snow, Emma Kantanen, Luka Tienhaara, Elina Gustafsson, Ilari Makkonen, Jari Vihinen ja Timo Tähkänen kertoivat QX:lle tunnelmistaan.
Nuorella parilla on yhä kivaa yhdessä – onneksi asunnossa on tilaa
Pariskunnalla Kaj ja Niko sujuu leppoisasti, miehet kertovat QX:lle messengerissä. Kaj Korkea-aho, kirjailija, tekee Ylelle viikottaisen podcastin Ted & Kaj ja hioo parhaillaan kotona neljännen romaaninsa käsikirjoitusta. Kajin aviomies Niko Uusi-Simola on kuvataideopettaja ja opettaa nyt kotoa. Pari meni viime kesällä naimisiin.
– Minun työkuvaani kuuluu normaalisti paljon esiintymisiä, kirjallisuustapahtumia ja matkustamista. Koko kevään keikkakalenteri peruuttiin yhtäkkiä, ja menetin suuren osan tuloistani, kirjoittaa Kaj koronan tuomista muutoksista.
Kaj on kirjoittanut jo kolme romaania ja tehnyt nuortenroomaanisarjan yhdessä Ted Forsströmin kanssa. Nyt on hyvää aikaa työstää neljättä romaania.
– Samalla on minulla nyt paremmin työrauhaa kirjoittamiseen kuin pitkään aikaan, ja seuraava romaanini taitaakin valmistua nopeammin kuin vielä vuoden alussa uskoin.
Miesten arki kuulostaa poikkeusoloista huolimatta kutakuinkin ihanalta.
– Viihdymme Nikon kanssa hyvin kotona, teemme ruokaa, käymme juoksulenkeillä, luemme kirjoja, nukumme enemmän, syömme aamupalaa yhdessä myös arkisin. Asuimme ennen pienessä yksiössä. Muutama vuosi sitten muutimme isompaan asuntoon. Onneksi, voi nyt todellakin sanoa, on sen myötä myös mahdollisuus olla eri huoneissa.
Tietysti ihminen kaipaa aina omaakin tilaa, Nikolle etäopetustyö tuo runsaasti sosiaalisia kontakteja innokkailta oppilailta, jotka hekin ovat nyt kodeissaan.
– Eristäytymisen myötä arki on muuttunut täysin. Olemme yhdessä 24/7, mutta onneksi etäopettaminen tuo päivittäin oppilaat ja kollegat luokseni. Vaikka Kajn kanssa on ihanaa olla, niin kaipaan myös muita sosiaalisia kontakteja: niitähän saa kun oppilaat soittavat vielä klo 20 ja kysyvät neuvoa perspektiivipiirtämiseen, lisää Niko.
Oskulla kotona seurana lemmikit ja mies
Osku Heiskanen, koreografi ja drag-taiteilija, kertoo QX:lle, että vaikka teatterit ovat kiinni, nyt on aikaa valmistella tulevia produktioita, eikä hän kotonakaan ole yksin.– Tällä yllättävällä tilanteella on kaksi erilaista vaikutusta elämääni. Ensinnäkin, nyt saan luvalla levätä ja tarttua lukemattomiin kirjoihin, joita olen hamstrannut hyllyköihin. Samoin television taltioidut ohjelmat saavat nyt kyytiä, tällä hetkellä Talent USA:n viime vuosi.
– Toiseksi kun kuitenkin koreografin työni ja esitysten suunnittelut menevät jo ensi syksyssä ja seuraavassa vuodessa niin nyt on aikaa valmistella niitäkin jo hyvissä ajoin etukäteen. Samoin ShoWhatin ensi syksyn shown rakentaminen on jo kovassa vauhdissa. Eli vaikka tulevat musikaalit ja produktiot tuossa pöydälläni pinossa edelleenkin ovat, niin nyt on kunnolla aikaa niille ja ennenkaikkea aikaa myös itselleni ja mahdollisimman eri tavoin ystävilleni.
Oskukin on huomannut sosiaalisen median kuvapuheluiden käytön kasvun lähipiirissään. Ulkona hän liikkuu varoen, eikä kotonakaan ole yksinäistä.
– Tärkeimpien ihmisten kanssa olemme järjestäneet kahvipicnic -hetkiä ulkona, samoin yhteisiä kävelyretkiä, muistaen kuitenkin koko ajan turvaetäisyydet. Itseäni ei tämä livekontaktin puute ystäviini vielä haittaa, kotona on kuitenkin lemmikkinä 4 koiraa, iso akvaario ja mies. Laatuaikaa kotona!
– Työtilanteisiini ei korona ole vielä muuten vaikuttanut radikaalimmin, vain että töitä on siirtynyt myöhäisempään ajankohtaan. Mikään ei ole siis peruuntunut viruksen takia.
Kysyttäessä, mitä Osku arveleen, että eristäytymisen jälkeen tapahtuu, hän uskoo, että kulttuurin kysyntä kasvaa.
– Toivon että eristyksen jälkeen ihmisten mielen valtaa vapauden tunne ja opiksi tästä otettuamme nautimme taas kaikesta siitä mitä ympärillämme on; teatterit, ravintolat, elokuvat, museot ja ystävät. Kyllä, uskon että ihmiset haluavat ulos nauttimaan kulttuurin kaikista muodoista mitä pikemmin tästä ulos päästään!
Emma etsii ratkaisua koronaongelmiin
– En ole pitkään aikaan ollut niin kiireinen kuin nyt, kun seinät meinaavat kaatua päälle, kirjoittaa Emma Kantanen QX:lle. Hän on kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja peligraafikko.
– Teen etätöitä pelistudiolle, kirjoitan seuraavaa romaaniani, osallistun joka viikonloppu johonkin korona-ongelmien ratkaisuun keskittyvään hackathoniin ja yritän pelata ikkunan kautta kirjeshakkia sisäpihan vastakkaisen puolen kanssa.
– Ryhdyin jopa Woltin pyörälähetiksi, sillä ruuan toimitus kotioville on nyt erityisen tärkeää, eikä pelkästä toimiston kukkienkastelusta oikein ole liikunnaksi.
Mikä on hackathon?
– Hackathon on tapahtuma, missä joukko ihmisiä kokoontuu fasilitoidusti ja ennalta sovituksi ajaksi työstämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin.
– Viikonloppuna jeesasin muiden muassa yhtä ryhmää, joka yrittää saattaa koronan vuoksi uraa vaihtavia ihmisiä yhteen eräänlaisten mentorien kanssa. Tänä viikonloppuna jatkan toista projektia, jossa kehitetään systeemiä mahdollistamaan taksikuskien toimimisen lähetteinä ruokakauppojen ja vanhusten välillä. Ja näiden jälkeen autan mahdollisesti alakoululaisten etäopetus-applikaation grarfiikoissa.
Luka hankki Playstationin
Suomen nuorin keikkaileva drag-taiteilija. Hän kertoo QX:lle suhtautuvansa poikkeusoloihin rauhallisesti. Hän varustautui heti, kun poikkeuslojen julistamisesta tuli tieto.
Luka Tienhaara on– Mulla on karanteeniloma mennyt yllättävän hyvin, olosuhteisiin nähden. Rutiini löytyi heti.
– Heti kun tieto tälläisestä eristyksestä tuli, juoksin kauppaan ostamaan Playstationin ja siihen pari hyvää peliä. Siinä arki oikeestaan on kulunut. Aamulla herään aamupäivästä, syön aamupalat ja alan pelailee. Kello 15 aikaan syön lounasta ja teen ammattikoulun etätehtäviä. Sitten taas jatkuu pelaaminen ja 19-20 aikaan syön päivällistä ja illan pelaan.
Lukakin käy ulkoilemassa ja on iloinen siitä, että kaupunkipyörät tulivat käyttöön etuajassa.
– Rakastuin myös Alepan kaupunkifillareihin ja olen pyrkinyt siihen, että vähintään joka toinen päivä kävisin ulkoilemassa ja pyöräilemässä.
– Kaupassakin täytyy käydä ja usein päädyn siihen, joka on vähän kauempana, että saisin myös kuntoilua.
– Ystäviä en juurikaan ole nähnyt mutta puhelimessa tulee joka päivä puhuttua, joko perheen tai ystävien kanssa. Olen myös huomannut, että suhtaudun tähän aika rauhallisesti, vaikka Suomessa onkin poikkeusolot. Pitää vaan pysyy himassa, pestä käsiä ja keksiä tekemistä!
Mitä ajattelet tekeväsi ensimmäisenä kun poikkeusolot päättyvät?
– Varmaankin tulen tekemään niin paljon töitä dragin ja toisen duunin merkeissä kuin mahdollista. Ja aion kyllä nähdä todella paljon kavereita ulkona ja nauttia kesästä!
Cristal Snow on löytänyt videopuheluiden mahdollisuudet
Työt eivät kadonneet, täysin kuten esiintyvillä drag-artisteilla. Tosin psyykkinen kuorma on merkittävä.
Cristal Snow, kertoo että mullistavaa muutosta poikkeusolot eivät tuoneet.– Mulla ei ole elämä oikeastaan muuttunut. Yksi televisiotuotanto siirtyi syksyyn, mutta muutenkin piti viettää kevät ensimmäistä kirjaani viimeistellen. Olisin siis ollut muutenkin omaehtoisessa karanteenissa.
Cristal kertoo QX:lle, että hän on myös aika kokannut itse, joten keittiöshow ei lisääntynyt. Mutta sen sijaan Cristal ulkoilee enemmän.
– Käyn ihan hulluna ulkoilemassa, 13-20 kilometriä päivässä, että pää ei hajoa sisätiloihin.
– Onneksi on kaikenmaailman videopuhelumahdollisuudet, ne ovat käytössä todella paljon. Vietettiin siskon synttäritkin videopuhelulla. En ennen käyttänyt sitä juuri ollenkaan , mutta nyt olen tajunnut kuinka rajattomia mahdollisuuksia videopuheluissa on! Voi pelaa pelejä ja visailla ja vaan hengaa suuremmankin sakin kanssa.
Mutta sosiaalinen eristäytyminen, se syö silti.
– Halun mennä vanhempieni luokse Kankaanpäähän ja näkemään siskojani. Yksi sisarista sai vauvan juuri ennen tätä hässäkkää ja en ole vielä päässyt häntä tapaamaan. Käyn normaalisti niin usein maalla, että nyt kun ei pääse, niin ottaa koville. Muutamatkin itkut on tullu itkettyä ikävästä.
Huippu-urheilija jatkaa treenaamista
– Karanteeni olot ei poikkea oikeestaan mun arjesta kauheasti, kirjoittaa QX:lle nyrkkeilijä Elina Gustafsson. Urheilijan treenit jatkuvat.– Olen tottunut olemaan himassa tai hotellissa ja lepäillä ja treenata. Olen siis tottunut olemaan omien ajatusteni kanssa, eikä se tuota tuskaa. Ruokaa olen laiska tekemään, mutta onneksi kotiinkuljetus toimii ja samalla supportaan ravintoloita.
– Sain yhteistyökumppanilta spinnipyörän kotiin ja kovat treenit onnistuu hyvin jopa himassa. Koska olen huippu-urheilija, en voi vaan lopettaa työntekoa, joten minulla ja muutamalla muulla urheilijakollegella on lupa käydä muuten tyhjällä salilla Tampereella.
Kisoja ei kuitenkaan nyt toistaiseksi ole, kaikki elämä on nyt kotikaupungissa.
– Se ero tässä normaalin tietysti on, ettei matkalaukkua tarvi pakata muutaman viikon välein. Sitä kyllä jo vähän odotan, koska sen saan taas tehdä.
Elina kertoi reilu viikko sitten mtv:n uutisille, että nyrkkeilyn olympiakarsintaturnauksessa Lontoossa maaliskuun puolivälissä, missä hänkin oli mukana, Turkin joukkueesta kaksi nyrkkeilijää ja päävalmentaja olivat saaneet tapahtumassa koronavirustartunnan. Mitään rajoituksia ei ollut.
Elina on kuitenkin kunnossa ja lähettää terveisiä:
– Pysytään terveinä ja tsemppiä kaikille!
Ilarin piti pistää baari kiinni
– Niin, tuo ainoa työpaikka, oma ravintola, on siis suljettuna ainakin 31.5.2020 asti, kirjoittaa Ilari Makkonen Turusta QX:lle. Ilarin baari on homobaari Suxes. Mutta omakotitalossa toki aina riittää töitä.– Aloitettiin tämä ”työttömyysaika” pihatöillä, kun asutaan omakotitalossa. Omena-, kirsikka- ja luumupuut on jo leikattu ja piha haravoitu kevätkuntoon. Nyt vain odotellaan lämpimiä päiviä, että pääsisi pihalle nauttimaan auringonpaisteesta.
Työstä käy myös sen selvittäminen, miten poikkeusoloista selviää taloudellisesti. Nyt yrittäjällä olisi aikaa tavata iäkästä äitiä ja sukulaisia, mutta koska Uusimaa on eristetty se ei onnistu.
– Suursiivousta on nyt suunniteltu ainakin viikko, mutta eipä tuota saa aloitettua. Paljon on aikaa mennyt koronaviruslakien, -asetusten ja -säädösten seuraamiseen, eli mitä tukia ja työttömyysturvaa voi hakea ja milloin.
– On tullut mietittyä, että nythän voisi käydä äitiä tervehtimässä, mutta hän on jo yli 80-vuotias ja asuu Uudellamaalla, eli ei voi mennä. Sisarukset asuvat myös Uudellamaalla, eli ei sinnekään. Vierailenpa sitten Turussa perhetuttujen luona, mutta ei sitäkään, kun ei voi riskeerata lapsiperheiden terveyttä tai saada sieltä tartuntaa. Muutenkaan ei paljoa kiinnosta vierailla kenenkään luona kun ei voi tietää jos joku olisi altistunut.
Ilari kertoo, että moni asia, mitä olisi kiva tehdä ei nyt vain ole mahdollista.
– Meillä sentään käy pari ihmistä kylässä, joihin luotamme etteivät varmasti tule sairaana kylään. Mielessä on käynyt myös, kun tuota vapaata nyt on, että aurinkoisena päivänä voisi käydä terasseilla olutta nauttimassa, mutta eihän tuotakaan voi tehdä.
– Vielä kun tuota suursiivousta suunnitellaan, niin aika menee televisiota katsellessa. Puoliso pelaa avaruuspelejä tietokoneella ja itse aloitin taas Spyron pelaamisen pleikkarilla, pelin ikäraja on yli 7 vuotta, mutta näköjään mun ikäiselle se on jo liian vaikea sillä sormet ei vaan ehdi ajoissa löytää kaikkia toimintonappuloita.
Oman yrityksen sulkeminen on tuonut yrittäjän outoon tilanteeseen, jossa on vaikeaakin löytää uudet rutiinit. Lemmikkikissat pitävät kuitenkin tohinaa yllä.
– Suunnitelmissa on ollut pyöräily- ja kävelylenkkejä, leipomista ja uusien ruokareseptien kokeiluja, mutta jotenkin tuo oma tila on vielä pysähdyksissä, eli ilman töitä ei oikein ole vielä päässyt tähän ”aikaa on vaikka kuinka paljon tehdä kaikkea, mitä muuten ei ole oikein ehtinyt”-tilaan.
– Niin, ja onhan meillä vielä nuo kaksi itämaista kissaa, Seela ja Akusti, eli hirveästi aktiviteettiä, kun pitää noita hiekkalaatikoita tyhjentää, laittaa niille ruokaa ja välillä komentaa, kun kiusaavat toisiaan. Aina kun avaan tietokoneen niin Seela tulee odottamaan printtausta.
Madame Isadorius kokkaa, jumppaa ja odottaa kotiviinin valmistumista
Jari Vihiselle poikkeusolot ovat tuoneet mieleen 90-luvun laman tunnelmia. Siitä selvittiin, mutta nyt se tuntuu pieneltä tähän verrattuna. Hän on kuitenkin pysynyt toimeliaana, eikä ole vielä pitkästynyt.
– Minulla ei ole aika käynyt pitkäksi. Olen siivonnut ja tyhjentänyt kaappeja ja huomannut kuinka paljon tarpeetonta krääsää niihin onkaan kertynyt vuosien saatossa. Tilaa on syntynyt todellakin. Enpähän muuten ole koskaan näin paljon siivonnu ja luutunnut kuin nyt,että sekin vielä, ja on muuten puti puhdasta.
– Aika paljon olen lisännyt liikuntaa myöskin. Ihan kävelyä kun on nuo aerobic- sekä liikunta- ym. salit suljettu. Samalla olen lenkkeillessä katsonut myöskin sitä silmänruokaa, josko sitä olis jonkun puun takana, mutta kun tämä aika on mikä on se jätetään tuonnemmaksi.
– En sitten tiedä mistä johtuu mutta aika paljon olen itseäni tutkiskellut, tosin löytämättä mitään hälyttävää ja sen kummempaa.
– Uusia showideoita on ollu aikaa miettiä ja kokeilla – täytyy myöntää, että aika hullujakin. Peruukit on pesty ja mietitty kaikkia juttuja nyt kun terveys alkaa olla pikkuisen kohdallaan. Eli itse asiassa kerään voimia seuraavaan koitokseen, kun tämä hemmetin korona on ohi, sitten lähdetään uusin purjein ja suunnitelmin.
– Mutta nyt jos koskaan on aika kerätä voimia ja satsata itseensä ja myöskin lähimmäisiin.
– Käyn kaupassa eräille ihmisille ja olen tarjonnut myös apuani, koska se lähimmäisen apu on tärkeää muulloinkin kuin vain nyt. Olen myöskin alkanu valmistamaan omia juttuja muun muassa pestoa jota ostin ennen valmiina sekä kurkumaa ym. asioita. Ruokia, joita joita ennen ostin, niin teen ne itse, jotta säilyy mielenkiinto ja ote.
– Juuri tätä kirjoittaessa alan kuorimaan puolitoista kiloa inkivääriä ja teen siitä mehulingolla mehua, nami!
– Tämä korona on muuten tehnyt senkin, että olen enemmän olut yhteydessä ihmisiin ystäviin ihan konkreettisesti ihan puhelimitse, mitä en ollut aikaisemmin, tai on ollut vähäistä. On siis niin sanotusti tullut sitä henkistä kasvua, mitä en ole aikaisemmin huomannut itsessäni olevankaan. Katsotaan kaiken tämän jälkeen juokseeko kasvut karkuun, hih kun palataan ns. normaali elämään.
– Alussa en oikein ottanut tätä kaikkea ihan todesta enkä uskonutkaan tätä koronaa ollenkaan olevan olemassakaan, kuin pelilautana. Mutta nyt on liipassut aika läheltä. Jopa kahdella tutullani on tämä ja ei ole kuulemma mukava tauti ei, kuten on mediassa myöskin kerrottu.
– Muuten yritän itse pitää mielikuvituksen ja hulluuden luovan sellaisen korkealla jotta jaksaa seuraavaan päivään ja aina on jotain jota voi suunnitella ja keksiä eli luovuutta peliin ja vaikka kokkailemaan uusia asioita ja toteuttamaan niitä.
– Venytyksiä teen kotosalla ja ulkona ja keppi jumppaa. Tällä hetkellä on kotiviiniä käymässä 25 litraa valmistuen kahden viikon päästä. Sitten se luovuus vasta kukkaan puhkeaakin! Metsään menen pullojeni kanssa varsinkin kun synttärit on lähellä ja pamblaan metsän eläinten kanssa ja saatan vetästäkki niille jonkun biisin ja ottaa vaikka hirven tai kauriin kanssa pikku hörpyt talitinttien ja varisten säestämänä, aamusella sitten kotiin.
– Toivotan kaikelle gay-kansalle voimia kestämisiä mielikuvitusta käyttäen ja kyllä me selviydymme, meidät on rakennettu kestämään. Keväisin terv. Madam Isadorius suuri ensimmäinen, lopettaa Jari messengerissä.
Jari piti koskettavan puheen viimeiseksi jääneessä QX Gay Gaalassa talvella 2017.
Maimu kokee lamaantumista
Maimu Brushwood o.s. Huolirinta eli Timo Tähkänen tekee vielä jonkin verran töitä, mutta toimeentulo aiheuttaa nyt päänvaivaa, kun töitä on peruttu.– Drag-keikat on peruttu ja ajanvaraukset jalka- ja hierontahoitolaani ovat loppuneet. Yritän tehdä töitä kotoa käsin ja välillä se tuntuu absurdilta enkä tiedä miten edetä.
– Maimulta voi tilata videotervehdyksiä ja olen tehostanut verkkokaupan myyntiä. Hoitolassa käy hajanaisesti tutumpia asiakkaita.
Eristäytyminen häiritsee Timon elämää.
– Lounaita on ikävä ja ruokavalio on sen puolesta yksitoikkoistunut. Nyt olisi aikaa kokota, mutta olen jotenkin lamaantunut enkä jaksa keskittyä oikein mihinkään.
Timokin piristää itseään ulkoilun avulla. Hän ei pelkää tartuntaa itsensä puolesta, mutta ei halua tartuttaa ketään.
– Lenkkeilen 10 – 20 km päivässä. Se auttaa edes vähän tähän epämääräisyyteen.
Timo oli ehdokkaana QX Awardseissa kategoriassa palkinto lhbtqi-kulttuurin edistämisestä.
Päivitetty 2023-03-23