Jos ajattelet, että ”jos olisi hetero, asiat olisivat paremmin” tai ”en pidä siitä, kun lhbtq-ihmiset näyttävät rakkautensa avoimesti” ja ”homosuhteet eivät ole samalla tapaa kiinteitä kuin heterosuhteet”, kyse on sisäistetystä homofobiasta.

Mainos

Tarkkaan ei tiedetä, miten yleisiä edellä mainitun kaltaiset ajatukset ovat, sillä asiaa on vaikea tutkia. Kaikilla lhbtq-vähemmistöön kuuluvilla ei tällaisia ajatuksia ole, mutta hyvin yleisiä ne ovat, sen tietää kokemuksensa perusteella potilastyöstä psykologi ja lehtori Matilda Wurm Örebron yliopistolta.

– Kliiniset kokemukset osoittavat, että potilaat kertovat vastaanotolle tullessaan, että ”en minä häpeä homouttani yhtään”, mutta sieltä sitten kuitenkin tulee esiin sisäistettyä homofobiaa. Lhbtq-ihmisten kohtaamiseen erikoistuneilla vastaanotoilla pidetään yleisesti ihan yhtenä keskeisenä ongelmana, että tätä sisäistettyä häpeää pitää työstää.

Lue lisää aiheeseen liittyen:

Homomiehet ovat masentuneempia kuin heteromiehet

Homoliitto alentaa itsemurhan riskiä

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on selvästi kohonnut itsemurhariski

Debatti: Biseksuaalit kohtaavat vahvoja ennakkoluuloja homo- ja lesboyhteisöissä

 

Jos minä, esimerkiksi, en halua tai en uskalla suudella samaa sukupuolta olevaa kumppaniani julkisella paikalla, koska pelkään miten joku muu siihen suhtautuu, onko kyseessä sisäistetty homofobia?

– Kyseessä on ennemminkin pelko joutua alttiiksi jollekin. Sisäistetty homofobia ilmenee siten, että sinä itse ajattelet että gaymiesten ei tule näyttää läheisyyttään julkisesti, koska ”se ei nyt vain ole ihan ok olla homo”.

Sisäistetty homofobia on yksi kolmesta tekijästä, jotka aiheuttavat niin kutsuttua vähemmistöstressiä ja mikä vaikuttaa kaikkiin lhbtq-yhteisön sisällä. Eli sitä, miten ulkoiset ja sisäiset tekijät vaikuttavat negatiivisesti vähemmistöön kuuluvaan henkilöön pelkästään siksi, että hän kuuluu siihen vähemmistöön. Vähemmistöstressin kolme osatekijää ovat lyhykäisyydessään seuraavat:

  1. Altistuu esimerkiksi syrjinnälle, väkivallan uhkalle, mikroagressioille kommenttien muodossa, toisteuttamisena.
  2. Pelko siitä, että tulee ”paljastetuksi”, huoli ja ajatukset ja toiminta, jotka rasittavat jokapäiväistä elämää.
  3. Sisäistetty homofobia.

Vähemmistöstressi aiheuttaa sen, että esimerkiksi mies ei uskalla näyttää rakkauttaan miespuolista kumppaniaan kohtaan julkisesti, koska pelkää sen johtavan syrjintään, jonkinlaiseen uhkaavaan tilanteeseen tai väkivaltaan.

Millä tavalla tämä vaikuttaa ihmiseen?

– Se vaikuttaa monin eri tavoin. Jos ihminen ajattelee, että hänessä on jotain vikaa, se vahingoittaa hänen itsetuntoaan, jonka voimalla ihminen uskaltaa puolustaa itseään. Ihminen voi olla myös alttiimpi riskialttiileille tilanteille.

Miten vähemmistöstressistä ja sisäistetystä homfobiasta pääsee eroon?

– On paljonkin mitä voi tehdä auttaakseen itseään. Seura auttaa. On helppoa olla yksin ja hävetä. Mutta kun ottaa yhteyttä muihin lhbtq-yhteisössä ja puhuu asiasta, voi muuttaa omaa ajattelutapaansa. Lisää vinkkejä saa tästä itsehoito-oppaasta.

– Sitä voi tuntea olonsa mukavaksi ja ajatella ”mutta minin cis-ystäväni ovat hauskoja”, ja niin usein ovatkin, nauraa Wurn ja jatkaa:

– Mutta omaan yhteisöön tutustumisella voi saavuttaa paljon, oli se sitten vaikka vain verkon kauttakin.

Myös myötätunto itseä kohtaan voi auttaa, sitä käytetään usein eri terapioissa. Kyse on siitä, että ymmärtää kyseisten tunteiden olevan yleisinhimillisiä ja että ne eivät ole mitenkään pelkästään lhbtq-ihmisiä koskevia.

– Jos hetero, tai kuka tahansa, olisi kokenut näin, olisi hänestäkin tuntunut todella pahalta. Tuhoisista ajatuksista voi päästä eroon, kun ymmärtää, että seksuaalisella suuntautumisella tai identiteetillä ei ole niiden kanssa mitään tekemistä.

 

 

Psykologin 5 vinkkiä

  1. Ole konkreettinen. Sen sijaan, että kysyisit ”miten”, kysy ”miksi. Eli, mikä on pahinta, mitä voisi tapahatua. Mitä teen, kun se tapahtuu? Tämä voi auttaa.
  2. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Se, että voit huonosti tai tunnet kuten tunnet ei riipu sinun suuntautumisestasi tai identiteetistäsi.
  3. Ole itsesi ystävä. Miten reagoisit, jos ystäväsi sanoo sinulle ”olen ruma ja inhottava ja vääränlainen”? Usein on helppoa auttaa ystävää, mutta vaikeaa auttaa itseään. Mutta kokeile puhua itsellesi, kuten puhuisit ystävällesi.
  4. Etsi yhteisö. Se, että löytää yhteisön, voi olla suureksi avuksi. Löydä omanlaisesi foorumi, joko netissä tai ihan tosielämässä.
  5. Ota vastaan apua. Joskus kaikkea ei voi selvittää itse ja silloin ehkä tarvitsee apua.

 

Alfred Jansson, QX