Yksi ensimmäisistä – ja vahvimmista – muistoistani AIDSista oli Pedro Zamora, joka astui elämääni vuonna 1994 MTV:n The Real World San Francisco sarjasta. The Real World oli Music Televisionin realitysarja, jossa saimme seurata seitsemän samassa huoneistossa asuvan nuoren elämää ja arkea. Yksi heistä oli Pedro. Hän oli 21-vuotias ja avoin siitä, että hän sairastaa AIDSia. Hän oli kasvanut Miamissa kuubalaisessa maahanmuuttajaperheessä. Koska teini-ikäisen Pedron koko elämä mullistui hiv-tartunnan vuoksi, hänelle oli itsestäänselvää, että hän kertoisi tilanteensa muille.

Minä rakastuin Pedroon. Rakastuin sillä tapaa kuin juuri kaapista tullut nuori gay maapallon toisella puolella televisioruudun kautta vain voi. Pedro oli ihmeellinen ja hän teki enemmän AIDSin näkyvyyden eteen kuin kukaan Yhdysvalloissa oli siihen mennessä vielä tehnyt. 

Lue lisää: QX:n Gay-koulu jakso 4: Tämä kaapista tulo muutti AIDS-keskustelun 1985

Lue lisää: Tärppi: Reagan dokumentti näyttää AIDS-ajan pahimman virheen

Sarjassa saimme seurata Pedron lääkärikäyntejä ja me katsojat saimme kuulla lääkärin synkät ennusteet samanaikaisesti Pedron kanssa. Tunsin sydämessäni kun kamera zoomasi Pedron surullisiin ruskeisiin silmiin hänen poikaystävänsä lohduttaessa häntä. (Toimiva HIV-lääkitys kehitettiin vasta 1997, toim. huom.)*

Sarjan aikana saimme myös olla mukana, kun Pedro meni naimisiin, hetki, joka on äänestetty yhdeksi koskettavimmista The Real Worldin historiassa.

Pedro herätti huomiota medioissa ympäri maailman. Hän vieraili kouluissa ympäri Yhdysvaltoja ja esiintyi Oprah Winfrey Showssa.

Pedro kuoli kaksi kuukautta realityn päättymisestä marraskuussa 1994. Hän oli 22-vuotias.

Kun Pedron hautajaiset lähetettiin televisiossa, sanoi tuolloin presidenttinä ollut Bill Clinton, että ”kiitos Pedron ei kukaan voi enää väittää, että ei tunne ketään, jolla on AIDS”.

Greg Louganis luuli kuolevansa AIDSiin, piti jäähyväisjuhlat

Hän hallitsi uimahypyissä kymmenen vuoden ajan. Hän otti neljä olympiakultaa ja viisi maailmanmestaruutta. Hän on olympiahistorian ainoa mies, joka on voittanut kultaa sekä kerrosshypyssä että ponnahduslautahypyssä kaksissa peräkkäisissä olympialaisissa.

Hän on Greg Louganis, jonka useimmat muistavat siitä, että löi hypätessään päänsä lautaan 1988 Soulin olympialaisissa ja putosi verta valuen altaaseeen. Hän kuitenkin pääsi finaaliin ja vei myöhemmin voiton. Hän tiesi itse jo silloin olevansa HIV-positiiinen, mutta oli siitä vaiti.

Louganis oli 80-luvulla suhteessa esimieheensä James ”Jim” Babbittin kanssa, suhde, jota hän on myöhemmin kuvaillut tuhoavaksi. Hän on jopa kertonut Babbitin kerran raiskaneet hänet veitsellä uhaten.

Kuusi kuukautta ennen 1988 olympialaisia Louganis oli saanut positiivisen HIV-testituloksen, Babbit oli tartuttanut hänet.

Babbit kuoli AIDSiin 1990. Greg sairastui myös ja hänen olonsa huoni, hän oli vakuuttunut siitä, että kuolisi, niinpä 33-vuotispäivänään hän järjesti viimeiset syntymäpäiväjuhlat ystävilleen ja perheelleen, eräänlaisen jäähyväisjuhlan. Mutta Greg pysyi elossa, kiitos uusien lääkkeiden.*

Louganis tuli kaapista julkisesti New Yorkin 1994 Gay Gamesien avajaisissa. Vuotta myöhemmin hän kertoi olevansa HIV-positiivinen kirjansa Breaking the Surface julkaisun yhteydessä. Kirjasta tehtiin myöhemmin elokuva, jossa Louganista esittää Mario Lopez.

Barbara Waltersin haastattelussa 1995 puhui ensimmäistä kertaa julkisesti homoseksuaalisuudestaan ja siitä, että on HIV-positiivinen.

Louganis on yhä elossa ja hänellä on puoliso Johnny Chaillot. Miehet avioituivat lokakuussa 2o13. He asuvat Malibussa Kaliforniassa koirien kanssa – talossa on toki myös uima-allas. Mutta enää Louganis ei hypi. Hän on sittemin ollut USA:n uimahyppymaajoukkueen mentori 2012 ja 2016 olympialaisissa. Hän on myös tehnyt muutamia pieniä rooleja teatterissa ja elokuvissa. Kuriositeettina hän on päässyt myös postimerkkiin Azerbaijanissa. Hän on nyt 61-vuotias ja lhbtq-aktivisti.

*1987 ensimmäinen AIDS-lääke AZT hyväksytiin käyttöön, se ei kuitenkaan ollut vielä varma pelastus. 90-luvun aikana kehitys askelittain eteni, kunnes läpimurto tapahtui 1996.