Nuorten miesten kristillinen yhdistys (NMKY) eli YMCA, the Young Men’s Christian Association, aloitti toimintansa 1800-luvun puolivälissä, ensin Iso-Britanniassa, mistä se pian levisi engantia puhuviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin. Siellä sen löysivät gaymiehet.

Mainos

YMCAn hostellien ja hotellien oli tarkoitus tarjota nuorille naimattomille miehille turvallisuuta ja tukea suurkaupungissa ja estää heitä ajautumasta pahoille teille. Erityisesti maalta kaupunkiin tulleet nuorukaiset tarvitsivat katon päänsä päälle päästäkseen kiinni työelämään ja itsenäisen elämän alkuun. YMCA olisi maalle jääneen perheen korvike. Majoitusta oli toki tarjolla suurkaupungissa, mutta osa niistä oli moraalisesti epäilyttäviä. YMCA tarjosi moraalista tukea ja kasvualustaa, se ylläpiti kirjastoja ja järjesti lukuryhmiä ja voimailua ja joissakin kaupungeissa YMCA tarjosi myös majoitusta. New Yorkin ensimmäinen YMCA:n hostelli avattiin 1896 ja 1920-luvulle tultaessa niitä oli jo seitsemän, niissä asui yhteensä tuhat nuorta miestä, asukkaita NYC:ssa oli tulloin yhtä paljon kuin koko Suomessa on nyt, 5,6 miljoonaa.

YMCAlla majoituvat miehet olivat pääasiassa 20-30-vuotiaita ja työssäkäyviä. Jo ensimmäisen maailmansodan aikaan YMCAlla oli maine gaymiesten keskuudessa, se oli sosiaalisen elämän – ja seksin – keskus. Kaikki ”pojat” tiesivät, että YMCA oli gayelämän pääkonttori. Maine vain kasvoi sodan jälkeen, kun kaksi uutta suurta YMCAn hotellia rakennettiin 1930. Niistä erityisesti tuli gay-yhteisön sisällä suosittuja asuinpaikkoja. Näistä Sloane House, West 34th Street, Manhattanilla oli merkittävä, siellä oli liki 1500 huonetta ja se tarjosi lyhytaikaista majoitusta ”ohikulkumatkalla oleville nuorille miehille”.

”Se on enemmänkin kuin bordelli, heille jotka viihtyvät norsunluutornissa kreikkalaisten jumalien kanssa. Jos menet suihkuun, siellä on aina joku odottamassa valmiina puuhiin”, kuvaili eräs mies kokemuksiaan YMCAsta haastattelussa 1930-luvulla. Muut tekivät vastaavia havaintoja ja niistä muodostui gaymaailman oma tarinaperinne kolmelle vuosikymmenelle 1930-50 -luvuilla: YMCAn suihkujen loppumattomat seksiorgiat. Legenda oli syntynyt. Gaysiirtokunta. Ja sinnehän oli aivan pakko päästä. YMCA houkutteli kyllä muutenkin yhteisöllisyyden takia, sinne mentiin tapaamaan ystäviä, syömään, kuntosalille tai uimaan -alasti toki.

YMCA oli se paikka, missä New Yorkiin tuleva nuori gay vihittiin gayelämään ja siellä sai ystäviä ja pystyi verkostoitumaan. Niin kova oli YMCA:n maine NYC:ssa, että gaymiesten mielissä se oli olemassa nimenomaan heitä varten. YMCAn taholta yritettiin liialliseen homosteluun puuttua jossain määrin, mutta ei erityisen ankarasti. Tapahtui myös niin, että pukki oli kaalimaan vartijana, vastaanotossa ja vartijoina työskenteli ainakin jossain määrin gaymiehiä, joilla ei ollut suurta mielenkiintoa puuttua asioihin, kunhan tietty häveliäisyys säilyi.

”Heinäkuussa 1943, kun sota-ajan liikekannallepano oli höllentänyt useimpia normeja monet asukkaat valittivat erään miehen käytöksestä. Tämä oli luvatta tullut heidän huoneisiinsa heidän nukkuessaan ja pyrkinyt seksuaaliseen kanssakäymiseen. Miestä pyydettiin lähtemään hotellista, mutta hänestä ei tehty ilmoitusta poliisille”, kertoo Sloane Housen vastaanotossa työskennellyt Donald Vining.

Gaymiehet olivat YMCAlla – ja etenkin sen ulkopuolella – vaarassa jäädä kiinni vain siksi, että olivat homoja ja tulla rangaistuksi seksuaalisesta yhteyksistään tai pelkästään homoseksuaalisuutensa perusteella. Ratsioita ja pidätyksiä tehtiin ja poliisietsivät kiersivät muiden muassa drag tanssiaisissa. Tiettyjä reunaehtoja noudattamalla riski oli YMCA:lla kuitenkin pieni.

Discobiisi ei kerro homostelusta

1978 The Village People sai Y.M.C.A -kappaleestaan superhitin ja klassikon, joka villitsee tanssilattioita ympäri maailman yhä tänäkin viikonloppuna. Sen lyriikat kirjoittanut yhtyeen heteroseksuaali keulakuva, poliisin hahmossa esiintynyt Victor Wills on kiistänyt, että kappaleella olisi mitään tekemistä gayseksin kanssa. Vaikka kyseessä on legendaarinen gayanthem, Wills vakuuttaa, että tietää itse parhaiten mistä kirjoittamansa kappale kertoo – ja toki suurin osa biisiä rakastavista on heteroita. Onpa jopa Donald Trump käyttänyt kappaletta vaalikampanjassaan.

Lähde: George Chauncey: Gay New York – Gender, Urban Culture, and the Making of the Gay Male World 1890-1940. Updated edition 2021, Basic Books New York.

Tästä linkki vanhaan YMCAn postikorttiin, jossa Sloane House näkyy komeana.