Tasa-arvoisen avioliittolain tullessa voimaan 1. maaliskuuta järjestettiin Musiikkiteatteri Kapsäkissä tapahtuma, jossa vihittiin useita mies- ja naispareja. Pastori Kai Sadinmaa oli vihkinyt pastori. Hänestä tehtiin välittömästi kantelu Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin, missä asiasta keskusteltiin tuoreeltaan maaliskuun alussa ja asian käsittely jatkuu nyt 26. huhtikuuta, kun Sadinmaalta on saatu vastine. Sadinmaan vastine on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. Vastineessaan hänestä tehtyyn kanteluun Sadinmaa aloittaa perustelunsa näin.

”Koen perustellusti, että olen pappina julkisen vallan edustaja ja siten velvoitettu toteuttamaan virkamiesvelvollisuuttani myös vihkimisten osalta. Tulkintani mukaan julkisoikeudellisena yhteisönä kirkolla ei ole oikeutta olla noudattamatta lain sille asettamia velvoitteita. Vetoan perustuslain pykäliin 22 ja 107. Niiden mukaan kirkkolaki – ja järjestys ovat alisteisia perustuslaille ja kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille.”

Pastori Kai Sadinmaa on aikaisemmin ollut ehdolla kuntavaaleissa.
”Siten en voi katsoa rikkoneeni kirkkojärjestystä. Lex superior -periaatteen mukaan ylempi oikeussäännös sivuuttaa alemman, mikäli niissä on ristiriita. Mikään laki ei voi siten olla ristiriidassa perustuslain tai kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Koska kirkkolaki on ristiriidassa perustuslain 22 § ja 107 § kanssa, sen soveltaminen väistyy. Vaikka perustuslaki antaa kirkolle itsemääräämisoikeuden, ei se tarkoita, että kirkko saisi rikkoa perustuslakia muilta osin. Mitkään säädökset, myöskään kirkolliset, eivät saa olla ristiriidassa kaikkein ylempien säädösten eli kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Ne säätävät ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Tämän vuoksi päinvastoin katson noudattaneeni kirkkojärjestystä.”
 
Ylen mukaan kantelun jättänyt yksityishenkilö katsoo, että kirkon linjauksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja siksi tuomiokapitulin on tutkittava asia. Kirkon omat linjaukset eivät kuitenkaan voine olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.
 
– Avioliitto on meillä ennen muuta maallinen instituutio. Ollaankin hyvin lähellä syrjintää silloin kun kirkon viranhaltija kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon, toteaa siviilioikeuden professori Urpo Kangas.
 
Lain perusteella papilla ei ole oikeutta kieltäytyä vihkimistä avioliittoon samaa sukupuolta olevia henkilöitä omantunnon syistä tai uskonnollisen vakaumuksensa johdosta. Samaa sukupuolta olevan parin vihkineestä papista tehty kantelu käsitellään Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa, joka kävi asiasta lähetekeskustelun viikko sitten. Tämä on virallinen menettelytapa kirkon sisällä. Tuomiokapitui voi antaa papille huomautuksen tai erottaa papin virkavirheen perusteella määräajaksi tai jopa kokonaan. Pappi voi viranhaltijana valittaa hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka eivät ole kirkon sisäisiä tuomioistuimia.
 
− Pidän todennäköisenä sitä, että tuomioistuimen tulkinnan mukaan pappi ei ole voinut syyllistyä virkavirheeseen sen vuoksi, että hän on noudattanut Suomen eduskunnan hyväksymää lakia, jonka tasavallan presidentti on vahvistanut. Pappi käyttää vihkiessään julkista valtaa ja julkisen vallan käytön oikeudellinen arviointi ei kuulu tuomiokapitulille, toteaa Kangas Helsingin yliopiston sivulla julkaistussa uutisessa.
 
Kai Sadinmaa on kertonut Ylen haastattelussa saaneensa valtavasti tukevaa palautetta, mutta myös tappouhkaukseksi tulkittavan viestin. Sadinmaa ei tarkkaan tiedä, mitä kaikkia sanktioita tuomiokapituli voisi hänelle määrätä. Mutta, jos pappisoikeus otetaa pois, hän vie asian välittömästi eteenpäin maalliseen oikeuteen. Saidinmaa on jo saanut tuekseen asianajofirman pro bono, jos tarvetta tulee. Sadinmaa ei ole ainoa samaa sukupuolta olevia pareja vihkivä pappi, jollain tapaa kirkon on siis asia järjestettävä.