Kansanedustaja Silvia Modig (Vas.) teki kirjallisen kysymyksen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

Modigin laatima kirjallinen kysymys koostui useammasta osasta: Miten turvapaikkamenettelyssä huomioidaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityisasema ja taataan heidän oikeusturvansa, miten varmistetaan, että seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva vaino tunnistetaan, miten huomioidaan lähtömaan mahdollinen homoseksuaalisuuden kriminalisoiva lainsäädäntö ja miten huolehditaan turvapaikkaprosessiin osallistuvan henkilökunnan riittävästä osaamisesta seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä?

Sisäministeri Paula Risikon vastaus on, että asia on kunnossa.

Ministerin vastauksessa todetaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityisasema otetaan huomioon kaikessa Maahanmuuttoviraston asiakastyössä ja turvapaikkapäätökset ovat oikeita ja lakiin perustuvia ja vähemmistöihimme kuuluvien turvapaikanhakijoiden oikeusturva voidaan taata. Tämän varmistaa Maahanmuuttoviraston henkilökunnan koulutus ja yhteistyö etenkin Setan kanssa.

Perusteluissa todetaan, että vähemmistöjemme erityisasemansa huomioidaan, mikäli se tulee turvapaikkaprosessin aikana esiin.

Vastauksessa korostetaan, että prosessissa turvapaikanhakijan puhuttelulla on suuri merkitys hänen uskottavuutensa arvioinnissa. Hakijoita rohkaistaan puhumaan vapaasti, mutta se voi joskus olla hakijalle vaikeaa, kun ainoat käytettävissä olevat hänen äidinkielensä termit ovat voimakkaasti halventavia. Tilanne pyritään selvittämään mahdollisimman yksinkertaisin kysymyksin.

Turvapaikkahakemuksen ratkaisu ei perustu pelkästään hakijan kertomukseen, vaan Maahanmuuttovirasto huomioi myös lähtömaatiedot ja muun näytön, minkä perusteella arvioidaan, onko hakijalla aihetta pelätä vainoa kotimaassaan. Päätöksenteon pohjana käytetään muun muassa  kansainvälisiä raportteja, EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja UNHCR:n ohjeistusta, todetaan vastauksessa.

Pelkkä homoseksuaalisuuden kriminalisoivan lainsäädännön olemassaolo lähtömaassa ei yksinään riitä turvapaikan myöntämiseen. Näihin maihin palautuksia onkin tehty. Lain soveltaminen käytäntöön ja homoseksuaalien kohtuuttomat tuomiot tai syrjivät rangaistukset voidaan katsoa vainoksi. Tämä on myös EU-tuomioistuin ratkaisukäytännön mukainen ratkaisu, ministeri vastaa.

Vastaanottokeskuksilla on velvollisuus huomioida haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat kaikissa palveluissaan ja toimissaan ja tarvittaessa järjestää heille erityisiä tukipalveluita. Tässä sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja ovat avainroolissa, vastauksessa todetaan.

Vastauksessa todetaan painavasti Setan merkitys myös paikkakuntatasolla ja muistutetaan Setan (jäsenjärjestöjen) isoimmissa kaupungeissa järjestämistä turvapaikanhakijoille tarkoitetuista vertaistukiryhmistä.

Vastaus on kokonaan luettavissa eduskunnan sivulla.