QX kirjoitti jo kesällä, että huhtikuussa ensimmäistä kertaa järjestetty kohuttu Querelle-festivaali voi täyttää petoksen tunnusmerkit. Queer-tapahtumana lanseerattu festivaali kärsi somekohusta ja jäi yleisötavoitteistaan. Tapahtumaan liittyy myös paljon taloudellisia epäselvyyksiä ja ne eivät ole hälvenemään päin. Tapahtumaa yritetään myös jatkaa. Queer-väki, jolla en nyt tarkoita koko lhbtq+ -väestöä, missä merkityksessä sitä joskus käytetään, vaan mm. muunsuokupuolisia ja muita sateenkaariväestön marginaalisempia ryhmiä, ei kuitenkaan koe tapahtumaa omakseen. Vielä viime viikolla muunsukupuolinen esitystaiteilija Emilia Kokko toi tämän hyvin terävästi esiin Ylelle antamassaan haastattelussa:

Mainos

– Moni queerhenkilö on useista rakenteellisista syistä johtuen köyhiä. Jos heterot tekevät queertapahtuman, johon vähemmistöllä ei ole varaa ostaa lippuja, niin kenelle se tapahtuma on tehty?

Kaikki ei siis mennyt nappiin, kun Pohjois-Euroopan suurinta lhbtq-sisätapahtumaa alettiin tehdä. Tai ehkä Querelle oli kuitenkin suunnattu urbaaneille hyvin toimeentuleville avarakatseisille ihmisille (lue heteroille), siellähän se ostovoiman massa on. Se on toki ihan ok, ongelma on siinä kenelle tapahtuman mainostetaan olevan suunnattu. Ei kai kukaan kuvitellut, että queereilla, lhbtq-marginaalin marginaaliryhmällä olisi ostovoimaa festivaalin tarpeisiin? Toki monella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvalla on asiat hyvin ja varaa maksaa tapahtumasta, emme me yksinomaan mitään kurjalistoa ole. Määrällisesti eniten lhbtq+ -blokissa on biseksuaaleja, homoja ja lesboja, joista kyllä löytyy paljon normaalisti tai hyvin toimeentuleviakin. Mutta entä sitten se ohjelman fokus? Se oli marginaalissa.

Kenelle se tapahtuma on tehty?

Koska Querelle ei saavuttanut laskettua määrää maksavia asiakkaita se ei pystynyt maksamaan laskujaan. Tätä ongelmaa ovat tapahtuman taustavoimat pyrkineet ratkaisemaan ja siihen liittyy hyvin erikoisia piirteitä. Ne ovat parhaillaan selvityksen alla.

Osa Querellen velkojista on saanut sähköpostia, jossa heitä pyydetään suostumaan velkajärjestelyyn. Näitä viestejä on lähettänyt marraskuussa yrittäjä Niko Siponen, joka esiintyy selvitymiehenä.

Saamani vihjeen perusteella kysyin Siposelta hänen roolistaan Querellen organisaatiossa. QX:n saaman vihjeen perusteella Siponen olisi toimittanut Querelleen palveluja ja siten hän olisi kyseenalainen valinta toimimaan selvistymiehenä. QX:lle puhunut lähde kertoo, että Siponen ”konsultoi tapahtuman jätehuoltoa, hoiti sinne vessat ja koordinoi siivouksen”. QX:lle Siponen kuitenkin kiisti asian.

Kysyin Siposelta: ”Haluatko selventää mikä on roolisi ja kommentoida tätä väitettä: ”Siponen on toimittanut Parkkarin aikaisemmille konkurssiin menneille festivaaleille wc-palveluja, joiden lasku on vieläkin maksamatta. Parkkari on saanut tähän vedoten maaniteltua Siposen mukaan lupaamalla hänelle osuuden”.

– Olen lähestynyt Querellen velkoija yhtiön toimeksiannosta velkajärjestelyyn liittyen. En ole toimittanut Jaakko Parkkarille tai muulle Querellen organisaatiolle WC-palveluita saati tuntenut heitä ennestään, Siponen vastasi.

Tämä ei kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. QX on nähnyt viestejä, joista ilmenee, että Siposella oli rooli tapahtuman tuotannossa. Näkemieni viestien perusteella Siponen siis valehteli kytköksestään QX:lle.

Täydennys 20.11.2019 klo 20:15: 

Siponen otti yhteyttä QX:ään jutun julkaisun jälkeen ja vaati korjaamaan virheellisinä pitämänsä väitteet. Nyt kysyttäessä: ”Väitätkö siis, että et konsultoinut Querellea jätehuoltoasioissa, koordinoinut vessoja ja toiminut yhteyshenkilönä siivousasioissa?”, Siponen tulee myöntäneeksi osallisuutensa Querellessa:

– En ole missään vaiheessa väittänyt, etten olisi tuottanut Querellelle myyntipalveluna jätehuollon tai siivouksen konsultointia.

– Minulla ei ole kuitenkaan ollut mitään tekemistä Querellen vessojen kanssa.

Hän kuitenkin edelleen kiistää virallisen roolinsa organisaatiossa. Osallinen voi kuitenkin olla ilman rekistereihin nimenomaisesti merkittyä virallista asemaa ja siten kyseenalainen toimimaan selvitysmiehenä – ja juuri tämä on oleellinen asia, ei se ovatko Siposen toimittamat palvelut olleet vessoja tai muuta.

Velehteleeko selvitysmies

Parhaillaan tutkitaan, onko Parkkari siirtänyt rahoja turvaan Equal Eventsiltä sisäisen laskutuksen keinoin. Parkkari perusti yksin omistamansa avoimen yhtiö 22.1.2018 Peaches on beaches ja lakkautti sen jo 19.6.2019.

Epäilyt petoksesta levisivät heti festivaalien jälkeen, kun selvisi ettei Querellen takana olevan Equal Events-yhtiö ei ole missään vaiheessa ollut kannattava ja budjetti oli selvästi yläkanttiin. Querellen alulle pannut Jaakko Parkkari on aiemmin toiminut samoin tavoin muissa tapahtumissaan.

Petoksen tunnusmerkit täyttyisivät sillä, että yhtiön todelliset omistajat, avopari Jaakko Parkkari ja Leena Hoverfält-Ruopio ovat tienneet koko ajan etteivät pysty maksamaan laskujaan vaan velkojat jäävät nuolemaan näppejään, kertoo Querellea parhaillaan tutkiva Harald Olausen QX:lle.

Ovat tienneet koko ajan etteivät pysty maksamaan laskujaan

Querellen tiedotteessa 12.9.2019 Niko Siponen kertoo olevansa ”yhtiön ulkopuolinen selvitysmies”. Olausenin saamien tietojen mukaan Querelle-festivaalien järjestelyissä mukana ollut henkilö kumoaa Siposen väitteet valheina ja sanoo Siposen suunnitelleen koko jätehuollon ja hoitaneen tapahtuman siivouspuolen.

– Festivaalien budjetin kerrottiin tahallisesti paisutellun yli puoleen miljoonaan euroon, vaikka lippuja myytiin tapahtumaan vain 700. Tuloja tapahtumalla oli kymmenen kertaa vähemmän, korkeintaan 100.000 euroa. Ihme etteivät poliisi ja veronviranomaiset ole heränneet tutkimaan Querelle-nimistä petosyritystä, toteaa Olausen.

Yhtiön tiedotteen mukaan Equal Events Oy:n yhtiökokous pidettiin 22.8.2019, mutta anniskeluraportit saatiin vasta yhtiökokouksen jälkeen  ja siksi selvitystyöt lopullisen tappion selvittämiseksi ovat vielä kesken.

Tapahtuman tuotannossa mukana ollut Titti Myhrberg on todennut julkisissa Facebook-päivityksissään, että tämä ei voi pitää paikkaansa.

– On se jännä, että minä sain kyseisen raportin seuraavana päivänä tapahtumasta. Tietty, siinä ei lukenut suoraan paljonko oli kulupuoli, mutta tuottajana olen kyllä tietoinen kulupuolesta, se on se tulopuoli mitä yleensä jännätään.

Olausen toteaa, että nyt julkisuuteen tulleiden tietojen jälkeen on selvää, että kyseessä on yksi suuremmista huijausyrityksistä festivaaligenressä vuosikymmeniin Suomessa.

Sopassa mukana kokoomus ja Helsingin kaupunki

Querellea ovat tukeneet kokoomuspuolue ja Helsingin kaupunki.

– Jos kaikki olisi mennyt hyvin, Helsinki olisi voinut jälkikäteen myöntää tappiotakuuna epäonnistunelle festivaalille jopa 50.000 euroa, varsinkin kun sen väitettiin jatkuvan seuraavana vuonna, Olausen kirjoittaa QX:lle.

– Parkkari on koko ajan julkisuudessa väittänyt järjestävänsä ensi vuonnakin samanlaisen festivaalin ja että Querelle oli vasta esinäytös, jotta hän saisi suuret rahoittajat, kuten Helsingin kaupungin ja suuret kulttuurirahastot myöntämään festivaaleille isot avustukset, viittaa Olausen saamiinsa tietoihin.

– Querelle-festivaalin takana oleva yhtiö yrittää saada velkojiaan perumaan vireillä mahdollisesti olevat Equal Events Oy:n maksuhäiriömerkinnöt ja velkomustuomiot sekä saadakseen avustuksia.

Siposen viesti onkin Olausenin kuuleman asiantuntijan mukaan täyttä hämäystä alusta loppuun ja tarkoituksena on rauhoittaa Helsingin kaupunkia, joka parhaillaan tutkii aikooko se periä takaisin yhtiölle keväällä myöntämänsä 10.000 €:n avustuksen saatuaan uutta tietoa festivaalien järjestelyyn liittyvistä asioista.

Querellen hakemus avustuksesta hylättiin vuonna 2018. Yllättäen kaupunki kuitenkin lähti mukaan Jaakko Parkkarin tavattua henkilökohtaisesti pormestari Jan Vapaavuoren.

– Koko festivaalista tuli osa kokoomuksen imagokampanjaa EU-vaalien alla.

Sirpa Pietikäinen avasi puheellaan festivaalit osana eurovaalikampanjaansa.

Queereille suunnatun festivaalin kokoomus-kytkös kummastuttaa, sillä queerit suhtautuvat kaupallisuuteen sen vähintäänkin kyseenalaistaen.

Olausen kertoo tulevassa kirjassaan, että erään lähteen mukaan kokoomus on vaatinut kulissien takana yhtiötä selvittämään velat yhtiöille ja esiintyjille ennen kuin voidaan puhua uusista avustuksista.

On hienoa, että Querellen tapaisia kunnianhimoisia tapahtumia järjestetään. Helsingin lgbtq+ -skene on koko lailla pystyyn kuollut ja uusia toimijoita tarvitaan kipeästi. Mutta näin ison huomion saaneen tapahtuman ryvettyminen taloussotkuihin ja muihin mokiin ei ole kyllä yhtään voimaannuttavaa, vaan lamauttaa entisestäänkin. Tätäkö vain on tarjolla?

Querellen julkistuksen yhteydessä elokuussa 2018 sen sanottiin olevan riehakas, ylpeä, älyllinen, oikeudenmukainen ja karnevalistinen LHBTIQ+-väen festivaali, joka oli osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Vaan ei Querelle ollut meille ollenkaan. Ei, vaikka se osaa marginaalisemmasta ohjelmasta pitäviä miellyttikin. Kokonaisuutena Querellen ei olisi koskaan pitänyt ratsastaa lhbtq+ -kohderyhmällä. Silloin he olisivat ehkä voineet välttää myös somekohun. Ja siitä syntyneet suuret ongelmat.

Querellen kuvioita tutkii parhaillaan tunnettu queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön apurahan turvin.  Querelle-skandaali eli hegemoniataistelu LGBTQ-tähtitaivaan alla-kirja ilmestyy maaliskuussa 2020.