Moni oppilas joutuu yhä kokemaan syrjintää, joka johtuu sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sosiaalisesta luokasta, etnisyydestä, oppilaan puhumasta kielestä tai vammaisuudesta.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa on tasa-arvolle hyvä arvoperusta, ehkä parhaimpia maailmassa, mutta koulumaailmassa tilanne on monimutkaisempi, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Gunilla Holm Helsingin yliopiston sivuilla julkaistussa uutisessa.
Sukupuolten moninaisuus koulujen arjessa on rajoittunutta. Jos oppilaan tapa esittää sukupuolta poikkeaa valtavirrasta, hän joutuu usein kiusatuksi. Perinteiset sukupuoliroolit ovat oppilaiden keskuudessa yhä yllättävänkin tiukassa. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat ahtaalla, homo on haukkumasana, ja sitä käytetään paljon.
JustEd-hankkeen tutkijat ehdottavat tutkimustulostensa pohjalta toimenpiteitä. Suositukset on suunnattu erityisesti koulutuksen ja opetuksen alan päättäjille Pohjoismaissa.
Mitään yksittäisiä taikatemppuja havaittujen ongelmien ratkaisuun ei ole, tarvitaan ajattelutavan muutos ja tietoisuuden lisäämistä. Normikriittisyys auttaa opettajia ja oppilaita tunnistamaan ongelmalliset tilanteet ja puuttumaan niihin.
Opettajilla ja rehtoreilla tulee olla parempaa ymmärrystä siitä, miten valtarakenteet synnyttävät ongelmia vähemmistöjen edustajille ja miten näitä ongelmia voidaan purkaa. Asiat tulisi tuoda selkeästi esiin myös koulujen toimintaa ohjaavissa linjauksissa ja opettajakoulutuksen pitäisi paremmin valmentaa uusia opettajia ottamaan näitä asioita huomioon.