Nykyisen henkilötunnuksen loppuosasta käy ilmi henkilön väestörekisteriin merkitty sukupuoli. Se on kuitenkin tarpeeton tieto niin helposti jaettavaksi ja aiheuttaa arkielämässä ongelmallisia tilanteita kun henkilön olemus ei vastaa vallitsevia sukupuolinormeja.
Valtiovarainministeriö asetti syksyllä 2017 työryhmän selvittämään henkilötunnuksen uudistamista. Työryhmä julkaisi joulukuussa 2018 väliaikaraporttinsa sidosryhmien kannanottoja ja tiedonkeruuta varten.
”Nykyinen henkilötunnus altistaa ihmisiä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun sekä kehon sukupuolitettuihin piirteille perustuvalle syrjinnälle. Sukupuolisidonnainen henkilötunnus aiheuttaa monille henkilöille ongelmia arkielämässä silloin kuin ulkoinen olemus ei vastaa vallassa olevia sukupuolinormeja. Lisäksi oikeudellisen sukupuolen korjaaminen edellyttää nykyään sukupuolitetun henkilötunnuksen muuttamisen, mikä on yksilölle hankala ja yhteiskunnalle turhaa byrokratiaa tuottava prosessi. Työryhmä on tunnistanut nämä nykyiseen sukupuolitettuun henkilötunnukseen liittyvät ongelmat ja toteaa, ettei sukupuolitiedon ilmenemiseen henkilötunnuksessa ole perustetta”, todetaan Setan lausunnossa helmikuussa 2019.
Henkilötunnusten uudistaminen on mainittu hallitusohjelmassa. Uusi hallitus on ihmisoikeusmyönteisempi kuin sitä edeltäneet porvarihallitukset.
Uusi henkilötunnus käyttöön 2027
Työryhmä esitti viime viikolla, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa. Uudenmuotoinen henkilötunnus korvaisi tällä hetkellä käytössä olevat nykymalliset henkilötunnukset siirtymäajan jälkeen.
FA: Kannattaako talouskriisissä luoda uusi suuri menoerä?
Pankkeja ja vakuutusyhtiötä edustava Finanssiala vastustaa henkilötunnusten uudistamista esitetyllä aikataululla. Syynä on koronakriisin tuoma taloudellinen epävarmuus.
Henkilötunnuksen uudistus aiheuttaisi Finanssiala ry:n alustavan arvion mukaan miljardiluokan kustannukset sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, sillä järjestelmät pitäisi muokata vastaamaan uudistusta, kerrotaan tiedotteessa.
Uudistus vaatisi kaikkia henkilötunnusta rekistereissään käyttäviä toimijoita, myös yksityisiä yrityksiä ryhtymään tietojärjestelmäuudistuksiin.
– Kannattaako talouskriisin kurimuksen keskellä lähteä luomaan paitsi yrityksille myös valtavan paineen alla olevalle julkiselle sektorille uusia menoeriä?”, kysyy Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Finanssialan mielestä on vielä syytä tarkemmin selvittää ja etsiä muita vaihtoehtoja, miten sukupuoleen liittyvää syrjintää voidaan ehkäistä.
Valtio ottaa koronaepidemian vaikutusten takia lisää velkaa 20 miljardia euroa. Se ei välttämättä riitä.
Kun ennen koronakrisiiä oltiin huolissaan kaikesta valtion velan lisäämisestä, on selvää, että massiivinen määrä uutta velkaa aiheuttaa yhteiskunnassa järistyksiä.
Niinkin ikävästi voi käydä valtion talouden tilan heikentymisen vuoksi ihmisoikeudet kärsivät ainakin siltä osin, että henkilötunnusuudistusta ei voida toteuttaa alunperin tavoitellussa aikataulussa.
Päivitetty 2023-03-31
