LGB Alliance perustettiin seksuaalivähemmistöjen aseman puolustamiseksi ja parantamiseksi. Järjestön sivuilla todetaan, että biologisen sukupuolen ja sukupuolen erottaminen toisistaan aiheuttaa haittaa samasta sukupuolesta kiinnostuneille henkilöille, siis lesboille, homoille ja biseksuaaleille. Järjestön mukaan transasiaa lobataan liikaa ja suhteettomasti ja muut asiat jäävät sen varjoon.
Lesboihin, homoihin ja biseksuaaleihin on isketty transfbobian leima
Kiistan ytimessä on oletettu ero seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen etujen ja hyväksynnän välillä.
LGB Alliance nostaa kärkeen lesbojen aseman ja sen, että lesbot määrätään hyväksymään transnaiset naisina tai muuten heitä syytetään transfobiasta. Lesbon ilmaistessa tämän julkisesti he voivat sen takia menettää jopa työnsä ja saada syytteen viharikoksesta. Järjestö rinnastaa tämän seksuaaliseen väkivaltaan ja pitää sitä hyökkäyksenä lesbojen oikeuksia vastaan ja uhkana lesbojen olemassa ololle. Sama toki pätee homoseksuaaleihin: verkossa on runsaasti myös puheenvuoroja, joissa todetaan että jos gaymies edellyttää partneriltaan penistä, kyseessä on transfobia. Perusteena on näkemys, että ihminen on enemmän kuin genitaalinsa.
– Se, että ei halua deittailla henkilöä, joka sattuu olemaan trans ei ole transfobiaa. Mikä sitä vastoin on transfobiaa, on jos ei halua deittailla jota kuta pelkästään sen takia, että hän on trans, kirjoittaa transaktivisti ja kirjoittaja Brynn Tannehill lhbtq-lehti Advocatessa.
On puheenvuoroja, joissa kehotetaan luopumaan peniskeskeisyydestä penetraatioissa.
Varmuutta ei taida olla, mutta tutkimukset osoittanevat siihen suuntaan, että enemmistö ihmisistä on jollain tapaa biseksuaaleja – tai panseksuaaleja, jos halutaan käyttää uutta termiä. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että vain harvemmille genitaaleilla olisi ratkaiseva merkitys – mutta se olisi silti sitä määrällisesti monille. Silloin kyseessä on yksilölle merkittävä asia – valtava eksistentiaalinen kysymys, joka ei ainakaan hetkessä selviä. Ja pitääkö sen sen muuksi muuttua? Eikö meitä ole opetettu, että saa rakastaa ketä haluaa? Keskustelua siis vaikeuttaa se, että osalle asialla on enemmän merkitystä.
Sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöille molemmille, kyse on siitä, hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen. Onko tässä jokin mahdoton ristiriita, josta emme voi päästä yli?
LGB Alliance haluaa puuttua myös sukupuolikasvatukseen ja suojella lapsia. Se katsoo liikkeellä olevan liikaa valetiedettä ja väärää tietoa perus biologiasta sekä homofobiaa ja lesbovastaisuutta. Järjestö kyseenalaistaa nuorten henkilöiden hormonihoidot.
Lhbtq+ yhteisön kaikilla jäsenillä on syrjintäkokemus
Uusi termi panseksuaali eroaa määritelmien mukaan biseksuaalisuudesta siinä, että panseksuaalit kokevat vetoa, myös transukupuolisiin ja nonbinäänereihin. Tästä määrittelystä biseksuaalien yhteisö on tosin eri mieltä – biseksuaalisuus ei tarkoita transfobiaa. Bi-yhteisö pitää tämän eron korostamista bifobiana.
Hämmennystä on siis paljon. Kysymykset menevät syvälle ja ovat luonteeltaan eksistentiaalisia. Keskustelut sosiaalisessa mediassa ovat väkeviä, eikä itse asiaan oikein päästä. Kaikessa tuskin on kyse transfobiasta, vaan äärimmäisempien puheenvuorojen aiheuttamasta hämmenyksestä ja ahdistuksesta – lhbtq+ yhteisön kaikilla jäsenillä on syrjintäkokemus syvällä umpiluussa.
Transasiat ovat etenkin USA:ssa ja Suomessa ainakin olleet paljon esillä ja transihmisten oikeuksissa on paljon vielä taisteltavaa, meilläkin translaki viipyy ja viipyy. Aktivismi voi toki myös ampua yli – asia mistä on vaikea keskustella, huolenaiheita on kuitenkin jossain määrin tuotu esiin muutamissa puheenvuoroissa, mutta ne saavat vähemmän tilaa.
Kun samanaikaisesti määritellään mikä on oikein ja ketä pitää rakastaa, mutta ei sallita keskustelua, aiheutetaan hämmennystä, ahdistusta ja ristiriitoja, jotka ilmenevät esimerkiksi LGB Alliancen kaltaisten järjestöjen perustamisella.
Lue lisää: Priden historiaa kirjoitetaan uudelleen aktivismin varjolla
Lue lisää: Leena Krohn Ylelle: ”Sukupuoli ei voi olla vain mielessä”
LGB Alliance järjestöä pidetään kuitenkin transfobisena ja sen saama julkinen rahoitus halutaan perua. Järjestö kiistää sivuillaan olevansa transvastainen ja korostaa myös transsukupuolisten aseman parantamisen tärkeyttä, mutta se ei riitä.
Hazell Dean: Ei tilaa vihalle
80-luvun loppupuolen disco-tähti Hazell Dean, 68, jatkoi esiintymistään gayklubeilla 80-luvun aids-kriisin aikana, kun monet eivät siihen suostuneet. Hän pysyi uskollisena yleisölleen, joka oli hänet julkisuuteen nostanut. Tästä hän sai kiitosta jälleen hiljattain kuin suositun It’s A Sin sarjan luoja Russel T Davies ylisti laulajaa tämän korvaamattomasta tuesta tuona vaikeana aikana. Hazell Dan onkin ollut aina tuttu näky Pride-tapahtumissa etenkin kotimaassaan Iso-Britanniassa ja siellä etenkin kotiseudullaan Surreyssä, missä hän on asunut jo 1985 alkaen. Hazell Dean on Surreyn Priden suojelija. Tänä päivänä hän puhuu vahvasti transasioiden puolesta. Hazell Dean on itse lesbo ja hän on ollut yhdessä kumppaninsa kanssa jo 30 vuotta.
Viime lauantaina Facebookin kirjoittamassaan päivityksessä Hazell Dean kertoo vaatineensa perumaan LGB Alliancelle myönnetyn tuen. Vaatimuksessaan Hazell Dean ilmaisee huolensa siitä, että osalhbtq+ yhteisöstä haluaa tehdä pesäeron transyhteisöstä. Hänen mielestään LGB Alliancelle ei tule antaa hyväntekeväisyysjärjestön asemaa. ”Jaottelulla ja vihalla ei ole sijaa yhteisössämme”.
Jaottelulla ja vihalla ei ole sijaa yhteisössämme
