Helsingin Sanomissa oli huhtikuun lopussa juttu etuoikeuksista. Kyse on intersektionaalisen teorian mukaisesta hierarkiasta, jonka avulla voidaan paljastaa ja tuoda esille yhteiskunnassa vallitsevaa rakenteellista syrjintää ja sitä kenellä valta on. Jutun kuvituksena oli etuoikeuskehä, jonka yksi sektori herätti kysymyksiä.
Suomennetun etuoikeuskehän julkaisi Twitterissä tammikuussa oikeusministeriön ja sitä ennen yhdenvertaisuusvaltutetun toimistossa työskennellyt virkamies Michaela Moua, joka on tehnyt käännöksen. Kehässä esitetään, että homomiehillä on valtaa enemmän kuin muilla seksuaalivähemmistöillä, eli homomiehet olisivat lesboja ja bi- tai pan-miehiä paremmassa asemassa. Näkemys oli räikeässä ristiriidassa oman arkikokemukseni kanssa, joten aloin selvittää asiaa. Etenkin, koska kyseistä etuoikeuskehää oli HS:n jutun mukaan käytetty virkamiesten koulutuksissa.
Koska käännöksen lähteet oli merkitty alkuperäinen kehä löytyi verkosta nopeasti. Yllättäen alkuperäisessä kanadalaisen pakolaisjärjestön laatimassa etuoikeuskehässä homomiehet ovat samassa lokerossa muiden seksuaalivähemmistöjen kanssa. Sitten siitä on tehnyt oman muunnoksen Sylvia Duckworthin, jossa gaymiehet ovat nousseet lähemmäksi valtaa heti heteromiesten jälkeen, ei ole tietoa millä perusteella Duckworth on tulkintansa tehnyt.
Kehää ei toki ole tarkoitus käyttää siten, että vain yksi sektori kertoisi, miten etuoikeutettu tai syrjitty kukin henkilö, esimerkiksi viranomaisen asiakas, on. Kehä toimii siten, että mitä useammalla sektorilla yksilö sijoittuu lähemmäksi keskustaa, sitä paremmassa asemassa hän on. Vastaavasti, mitä useammassa kohdassa olet ulkokehällä tai sitä lähellä, sitä heikompi on asemasi yhteiskunnassa. Mihin tämä sitten vaikuttaa ja mihin sen tulisi vaikuttaa, on toinen asia, eikä tämän jutun aihe.
Yksittäisen gaymiehen asema riippuu siis muustakin kuin seksuaalisesta suuntautumisesta, kuten iästä, etnisestä taustasta ja koulutuksesta.
Kysyin kahdelta muulta gaymieheltä, onko meillä gaymiehillä enemmän valtaa kuin esimerkiksi lesboilla ja bi-miehillä. Kysymyksiin vastasi kaksi gaymiestä, joilla voi väittää olevan valtaa QX:n toimitusjohtaja ja verkkolehtien vastaava päätoimittaja Jon Voss Ruotsista ja suomenruotsalainen kirjailija Kaj Korkea-aho.
Jon Voss pitää gaymiesten asettamista muita seksuaalivähemmistöjä parempaan asemaan liian yksinkertaisena ratkaisuna.
– On klassisen tylsää puhua ”homoista” vähemmän syrjittyinä kuin lesbot, panit ja muut.
– Aivan liian yksinkertaistettua. Jopa laiskaa esittää tällaista.
Aivan liian yksinkertaistettua
Kaj Korkea-aho on hieman eri mieltä, hän korostaa mies-sukupuolen merkitystä, joka toimii gaymiestenkin eduksi. (Toim. huom. sukupuoli on omassa sektorissaan.)
– Uskon että näin on. En sanoisi, että olisi kyse seksuaalisuudesta vaan sukupuolesta. Miehet ovat lähtökohtaisesti yhteiskunnassa paremmassa asemassa kuin naiset oliko sitten hetero vai homomies. Riippuu toki myös missäpäin Suomea ollaan. Esimerkiksi monella pienemmällä paikkakunnalla missä on paljon uskovaisia ei-heterot ovat edelleen ei-toivottuja.
– Millaisesta vallasta on kyse? Näkyvyydestä, representaatiosta? Siinä tapauksessa tuo järjestys pitää luultavasti paikkansa. Homomiehiä on aika paljon kuitenkin ja ovat onnistuneet brandaamaan itsensä aika hyvin.
Korkea-aho toteaa myös, että ei tunne bi-miesten syrjinnän tilannetta Suomessa.
Vaikka etuoikeuskehä on jaettu sektoreihin, jokaisen yksilön etuoikeuden ”määrä” muodustuu kokonaisuudesta, miten hän ryhmittyy eri sektoreilla.
Bi- ja panseksuaalisuus on melkoinen tabu ja representaatiossa se jääkin gaymiesten taakse. Mutta – ja tämä on iso mutta, bi- ja panseksuaalit hyötyvät siitä, että he voivat pelata myös heterona, toki se tarkoittaa oman itsen peittämistä, mutta se ei ole yhtä totaalista kuin homoseksuaaleilla tai lesboilla. Suomessa ainakin vähemmän näkee lesboja esimerkiksi lehtiotsikoissa, mutta siitä on paha mennä vetämään suoraa yhtäläisyyttä ihmisryhmällä olevaan etuoikeuksien määrään. Ihan yleisen maailmankokemuksen perusteella naisten välinen seksi on hyväksytympää kuin homoseksi, esimerkiksi. Se, että gaymiehiä näkyy esimerkiksi iltapäivälehtien jutuissa ei kerro muusta kuin siitä, mitkä jutut myyvät ja ketkä ovat asioistaan avoimia. Valta ja julkisuus eivät ole suoraan rinnastettavissa.
Bi- ja panseksuaalit kohtaavat syrjintää heteroiden ja seksuaalivähemmistöjen suunnalta, mutta on aikamoinen väite väittää heidän olevan gaymiehiä heikommassa asemassa.
On toki myös omalle egolle imartelevaa kohdata väite, että oma asema on muita parempi. Mutta asiaa kannattaa mutustella vähän pidempään, ensi tuntemus ei välttämättä pidä paikkaansa. Suomalaisessakin yhteiskunnassa on paljon homofobiaa, joka on viime aikoina ollut jälleen otsikoissa Päivi Räsäsen joutuessa vastaamaan homovihamielisistä puheistaan – vuosien jälkeen.
Moua: Käännös ei sisällä tulkintaa
Michaela Moua vastasi QX:lle ja kertoi, että suomenneosta tehtäessä ei ole tehty arviointia gaymiesten yhteiskunnallisesta asemasta, vaan käännös pohjautuu juuri alkuperäisen muunnokseen.
– Kehä on käännetty Sylvia Duckworthin adaptaatiosta Wheel of Privilege’stä. Käännös ei sisällä muuta tulkintaa.
Se, että suomalaisten virkamiesten koulutuksessa on käytetty esitystä, joka näyttää gaymiehet muita seksuaalivähemmistöjä paremmassa asemassa ei tunnu todellisuutta vastaavalta.
Moua kertoi, että kehää on käytetty kahdessa virtuaalikoulutuksessa, joiden tavoite on hallitusohjelman mukaisesti ollut lisätä viranomaisten tietoisuutta ja ymmärrystä vähemmistöasioista.
Koulutuksesta suurin osa ajasta käytetään yhdenvertaisuuslain käsittelyyn ja erityisesti laissa säädetyn viranomaisen velvollisuuteen toimia syrjimättömästi ja yhdenvertaisuutta edistäen kaikkien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaissa mainittujen syrjintäperusteiden kohdalla. Kyseessä on Mouan mukaan ollut mm. pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajataustaisten ja osatyökykyisten sekä muiden haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien asiakkaiden kanssa työtä tekevät asiantuntijat.
– Luottamuksen rakentaminen on osa yhdenvertaista asiakaskohtaamista ja siihen liittyy sen tunnistaminen, että jokainen asiakas tulee kohdata yksilönä sekä sen tiedostaminen, että omat ennakkoluulot voivat vaikuttaa negatiivisesti ja syrjivästi asiakaskohtaamiseen, Moua selvitti näitä koulutuksia ja jatkoi tarkaentaen:
– Kuvio on synnyttänyt näissä koulutuksssa keskustelua ja pohdintaa siitä, miten voi viranomaisena paremmin toimia syrjimättömästi, kun tunnistaa oman asemansa viranomaisena ja hahmottaa miten moninaisia ja haavoittuvassa asemassa/syrjinnän vaarassa olevia asiakkaita saattaa tulla kohdalle.
Kehää ei enää käytetä tässä muodossa
Tämä oli juuri se kohta, miksi gaymiesten esittäminen muita seksuaalivähemmistöjä paremmassa asemassa iski silmään ja toi kysymyksen: Voiko tämä johtaa siihen, että gaymiehen kokemaa syrjintää aletaan vähätellä.
Moua toteaa, että seksuaalisuussektoria ei ole koulutuksissa käsitelty, eikä siitä ole yhteydenottoni lisäksi tullut muuta palautetta, mutta kehää ei enää tässä muodossa käytetä.
– Seksuaalisuutta ei ole käsitelty erikseen. Kehän esitys ei ole täydellinen tältä osin ja monilla elämänalueilla tutkimustiedonkin valossa homomiehet kohtaavat syrjintää, häirintää ja kielteisiä asenteita. Kehää ei enää käytetä koulutuksissa tässä muodossa.
Setasta todettiin QX:lle, että gaymiesten asetteluun etuoikeuskehässä on vaikea ottaa kantaa, koska jaottelun perusoletukset eivät ole tiedossa. Setan pääsihteeri Kerttu otti kantaa käännöksen ja alkuperäisen ristiriitaan.
– Suomessa tiedämme, että ei-heterot pojat kokevat huomattavasti enemmän koulukiusaamista kuin ei-heterot tytöt (kouluterveyskysely). Homomiesten perheellistymismahdollisuudet ovat myös esim. lb-naisiin verrattuna heikommat. Muiden muassa nämä ovat tärkeitä miesten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Ei-heterot pojat kokevat huomattavasti enemmän koulukiusaamista
Tarjamo nosti esiin myös lbt-naisten kokeman syrjinnän. (Toim. huom. sukupuoli on omassa sektorissaan.)
– Maailmanlaajuisesti toki tunnistetaan lbt-naisten kokemaa syrjintää, joka liittyy erityisesti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen yhdistelmään. Nämä kategoriat tuossa kiekossa erillisinä ovatkin ja niiden yhdistelmä käy siten jo niin ilmi. Esimerkiksi naisten taloudellinen epätasa-arvo, naisiin kohdistuva vahvempi sosiaalinen kontrolli – minkälainen käyttäytyminen soveliasta naisille- isompi hoivavastuu läheisistä tuottavat erityisiä haasteita ja epätasa-arvoa myös lbt-naisten elämässä.
Lue lisää: Homomiehet ovat masentuneempia kuin heteromiehet
Lue lisää: Kaapissa olevat homo- ja bi- miehet ovat erityisen alttiitta seksuaaliselle häirinnälle
Lue lisää: Homomiesten pakarat eivät saa näkyä sosiaalisessa mediassa – mutta nyt riittää!
Päivitetty 2021-05-14
