Onko lesbo transvastainen, transfobi, TERF, jos hän ei halua seksiä transnaisen kanssa? Tätä kysyy keskiviikkona julkaistu laaja BBC:n artikkeli.

Mainos

Artikkelissa kerrotaan useamman lesbon tarina. He kertovat manipuloinnista, uhkauksista transfobiksi leimaamisesta, väkivallasta, raiskauksesta, siis seikoista joista olemme kuulleet viime vuosina etenkin metoo-kampanjan myötä. Nyt on kuitenkin kyse kahden marginaaliryhmän välisestä vallankäytöstä ja väkivallasta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Tämä tekee asiasta erityisen räjähdysherkän.

Ongelman ydin on tässä: osa lesboista kokee seksuaalista kiinnostusta vain cis-naisiin. Vaikka transnainen olisi käynyt korjausleikkaukset ja hormonihoidon osa lesboista kokee hänet silti mahdottomana seksuaaliseksi partneriksi itselleen, saati sitten tilanteissa, joissa transnaisella on penis – kaikki transihmiset eivät suinkaan käy läpi korjausleikkausta. Sama tilanne on oletettavasti transnaisen ja heteromiehen välillä.

Transaktivismissa on vallalla näkemys, että mikäli joku ilmoittaa kategorisesti, että häntä eivät transnaiset kiinnosta – tai transmiehet – kyseessä on transfobia. Transaktivismi on ollut paljon esillä viime vuosina, mikä aiheuttaa osan ongelmaa. BBC:n jutussa kerrotaan juuri tästä, miten nuoret lesbonaiset eivät uskalla sanoa transnaiselle ei, vaikka eivät halua seksiä hänen kanssaa, niin suuri on ristiriita omien halujen ja yhteiskunnallisen paineen kanssa. Tämä ei voi olla kenenkään mielestä ideaali tilanne.

Tästä Helsingin Sanomiin kirjoitti kolumnin Annikka Mutanen, yksi Hesarin pääkirjoitustoimittajista. Rivien välistä on luettavissa, että tekstistä on käyty kiivaita väitteitä toimituksen sisällä ennen julkaisua. Teksti onkin suoraan vastavirrassa Hesarin selvästi woke-myönteisellä linjalla, asia jota moni tervehti Twitterissä ilahtuneena.

Ja siitähän se riemu repesi. Sosiaalinen media täyttyi hetkessä kommenteista Biologian osuutta sukupuolessa ja seksissä ei kannata kiistää –kolumnia puolesta ja vastaan.

Kuten on jo selväksi käynyt aktivistipääty reagoi tunteella ja riensi sabotoimaan keskustelun ennen kuin se oli edes edennyt Hesaria pidemmälle. Väitettiin BBC:n juttua kelvottomaksi journalismiksi, väitteitä raiskaavista transnaisista perivalheeksi, legendaksi ja mitätöitiin hyväksikäytöstä kertoineiden tarinat – sekä tietenkin pilkattiin Hesarin toimittajaa. Kun keskustelua ei haluta, sitä on turha jatkaa, mutta tämän voi todeta: onko näiden transaktivistien mielestä ok mitätöidä myös metoo-kertomukset? Missä on logiikka, missä empatia? Tietenkään tämä artikkeli ei tarkoita, että kaikki transnaiset olisivat ahdistelijoita, mutta ongelman yleisyydestä se kertoo ”turvat kiinni” -ajattelu aiheuttaa vain pahaa oloa ja vihaa, niitä tuskin mikään aktivismi kaipaa.

Transasiassa jokainen tuntuu olevan biologi. Harva kuitenkin on ja tieteellä knoppaileviin väitteisiin on väsyttävää ja mahdotonta ottaa kantaa. Tässä kuitenkin muutama sitaatti ihan oikeasti sieltä tiedepäädystä.

”Yleensä biologinen sukupuoli (sex) erotellaan yksilön kokemasta ja sosiaalisesti rakentuneesta sukupuolesta (gender), vaikka jälkimmäinen ei olekaan biologiasta riippumaton. Kahvipöytäkeskusteluissa nämä menevät iloisesti sekaisin.”

Yleiseen keskusteluun biologisesta sukupuolesta liittyy muutamia tyypillisiä ajatteluvirheitä. On täsmällisempää sanoa, että luonnossa on monta tapaa tulla koiraaksi tai naaraaksi, kuin että sukupuolia on useita”.

Näin Atte Komonen Jyväskylän yliopistolta. Usein somessa esitetään väitteitä, että sukupuolia on monia, koska kromosomoyhdistelmiä on useita. Kromosomit XY ja XX ja niiden eri yhdistelmät eivät kuitenkaan merkitse transsukupuolisuutta mitenkään suoraan, vaan ero syntyisi geeneistä.

Mutta onko tällä mitään merkitystä? Annetaan ihmisten olla mitä he ovat ja valita itse seksipartnereidensa sukupuolen. Miksi kukaan ”aktivisti” haluaisi määrätä muiden mieltymyksistä? Somehuutelu on sillä tapaa kieroutunutta, että tässä ei olla kiistämässä transihmsten identiteettiä, vaan siltä suunnalta ollaan kiistämässä muiden seksuaalisia mieltymyksiä eli seksuaalista identiteettiä – tällä kiertoliikkeellä asetelma vain käännetään ympäri, en minä vaan sinä olet syyllinen. Ilmiö tunnetaan psykologiassa projisointina. Eivät tietenkään kaikki aktivistit toimi näin, mutta näkyvän äänekäs joukko, kuten tällä viikolla taas nähtiin.

Lue lisää: Netflix erotti transaktivistin – jakoi luottamuksellisia tietoja

BBC kysyi asiaa Euroopan suurimmalta lhbtq+ järjestöltä Stonewallilta, mistä asiaa kommentoi pääjohtaja Nancy Kelley. Hänen mielestään yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot vaikuttavat parinvalintaan, jos henkilö kategorisesti sulkee pois tietyt ihmisryhmät kuten ”värilliset, ylipainoiset, vammaiset tai transihmiset”. Tämä on kuitenkin melko pistemäinen näkökulma, koska aina on läsnä muitakin tekijöitä: toisenlainen kulttuuritausta ja uskonto voivat tuoda merkittävää kuormaa suhteelle, tämä toteutuu ihan jo esimerkiksi Suomen sisällä vaikka lestadiolaisen ja agnostikon välillä, elämäntapa ja asenne voivat olla liian erilaiset. Tämä ei ole myöskään mikään julistuksenomaisesti todettava ja muutettava asia, sillä ihmiset rajaavat pois potentiaalisia partnereita pituuden, iän, silmälasien, hiusten värin, rintojen ja peniksen koon perusteella ja niin edelleen. Ideaalissa maailmassa niillä ei olisi mitään väliä, mutta …

Keskustelu Twitterissä sai outoja sävyjä transaktivistien ja poliitikoista ainakin Veronika Honkasalon tyrmätessä keskustelun. On aiheellista kysyä miksi. Perustelut yllä.