On hetkiä kun tuntuu siltä, että olisi juuttunut synkkää historiaa toistavaan looppiin. Viime viikolla uutisoitu miestenvälisessä seksissä leviävä virus, apinarokko, toi ikäviä kaikuja 40 vuoden takaisesta homorutosta. Viimeisinä vuosina väkivalta homomiehiä kohtaan on jälleen kasvanut ja homomiehiä jahtaavista  sarjamurhaajista on raportoitu muutamassakin maassa Euroopassa. Tämä ihan vanhoilla homofobian höyryillä. On pelottavaa edes alkaa ajatella, mihin uusi stigma johtaisi.  Toki viime viikolla raportoiduista parista kymmenestä apinarokkotartunnasta kaikki yhtä lukuunottamatta olivat homo- tai bi-miehillä, se on totta. Tämä ei kuitenkaan todista sitä, että apinarokko tarttuisi vain miesten välisessä seksissä, virus ei katso sukupuolta, kyse on tilanteista, joissa se pääsee tarttumaan.

Mainos

YK:n alainen The United Nations’ Aids agency riensikin puuttumaan apinarokon uutisointiin, jotta AIDS-epidemian virheitä ei toistettaisi. Varoitus on tärkeä. Mutta toivo voi olla turha. Kuten useissa mediakohuissa on jo nähty, iso osa ihmisiä ei lue artikkeleita otsikkoa pidemmälle. Kun uutisoidaan gaysaunan sulkemisesta, tartunnoista suurella miesten kansoittamalla fetissifestivaalilla tai Kanarian Prideilla ja, niin, tartunnan saaneiden enemmistön yhdistävistä tekijöistä tällä hetkellä, niin erityistä leimaamista ei edes tarvita: tässä tartuntavyöryssä kaikki osoittaa miesten väliseen seksiin tällä hetkellä. On aktiivisesti ajateltava, että tämä ei voi olla vain miesten välisessä seksissä leviävä virus. Kaikilla ei ole siihen motivaatiota, päinvastoin joillakin on motivaatio toimia päinvastoin.

Tätä kirjoitettaessa on vahvistettu 80 tapausta Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Afrikan lisäksi siis, missä apinarokkoa on esiintynyt tätä ennenkin.

Mutta. Apinarokko ei ole ollut seksitauti. Se leviää lähikontaktissa, pisaratartuntana ja jopa petivaatteista. Maailman terveysjärjestö selvittääkin parhaillaan mistä johtuu, että apinarokko on nyt levinnyt voimakkaasti juuri seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä. Tietenkin seksi on lähikontakti.

Kuten koronan kanssa opimme, aluksi ei ole riittävästi tietoa saatavilla. Ei nytkään, vaikka apinarokko ei olekaan mikään uusi virus, se on löydetty jo vuosikymmeniä sitten. Ensimmäinen tartunta apinoista ihmiseen on vuodelta 1970. Tartuntaryppäitä on myös esiintynyt aiemminkin, Kongossa jo vuosikymmeniä, Nigeriassa 2017 alkaen ja Yhdysvalloissa 2003, jolloin siellä tartunta levisi apinoista koiriin ja sitten ihmisiin tartuttaen yli 70 henkilöä. Nyt useammassa maassa samanaikaisesti leviävät tartunnat ovat toki uusi ilmiö.

Apinarokkovirus muistuttaa läheisesti isorokkovirusta. Yksi teoria onkin, että apinarokko leviää nyt, koska nuoremmalla väestöllä ei ole immuniteettia isorokkoa vastaan. Isorokko onnistuttiin tehokkaalla rokotuskampanjalla hävittämään 40 vuotta sitten, kaksi sukupolvea on syntynyt sen jälkeen.

Apinarokko ei kuitenkaan ole tappava, terveillä aikuisilla se yleensä paranee itsestään. Koska isorokkoa vastaan on rokote ja lääkitystäkin, ei tilanne ole samanlainen kuin keväällä 2020 koronan, täysin uuden viruksen ilmestyessä. Eikä tilanne ole sama kuin 40 vuotta sitten, kun homomiehiä alkoi kuolla uuteen silloin tuntemattomaan hiv-virukseen.

Tilanne vaatii huomiota ja riskiarviointia, mutta ei paniikkia. Valitettavasti media ja sosiaalinen media ovat erittäin tehokkaita levittämään tulipaloa, mutta onnettomia sen sammuttamisessa.