Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden keväällä 2022 tekemässä laajassa kyselyssä helsinkiläisiltä nuorilta kysyttiin heidän kokemuksiaan liittyen omaan identiteettiin, ihmissuhteisiin, yhteisöihin, kaupunkiin ja nuorten omaan toimijuuteen näissä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 86 helsinkiläisestä koulusta. Vastaajat olivat pääsääntöisesti 7.–9.-luokkalaisia eli 12–17-vuotiaita. Vastaajia oli kaikkiaan 7043. Kysely toteutetaan vuosittain.
Vastanneista enemmistö, 89 %, kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vaihtelua oli kouluttain välillä 85-93%.
Lähes 600 vastaajaa sanoitti kuitenkin myös sitä mitä pitäisi tapahtua, jotta he kokisivat tulevansa hyväksytyksi. Vastauksissa näkyy koulun rooli esimerkiksi kiusaamisen ja rasismin torjunnassa, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Moni vastaaja toivoi aikuisten toimivan näkyvämmin syrjintää vastaan. Opetusta ja keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä toivottiin kouluihin enemmän. Osa vastaajista koki, että koulussa puhutaan paljon kiusaamisesta ja syrjimisen estämisestä, mutta konkreettiset, nuorten omassa arjessa näkyvät teot puuttuvat. Moni sukupuolivähemmistöön kuuluva ilmoitti esimerkiksi tulevansa koulussa toistuvasti kutsutuksi väärällä nimellä tai pronominilla, todetaan tulosten esittelyssä.
Yleisimmin nuoret toimisivat rasismia vastaan (54%) ja tasa-arvon puolesta (51%). Sateenkaaritoiminnan eteen toimisi vain neljännes (26%), vähiten kaikista esitetyistä vaihtoehdoista, joista muita olivat suosituimmusjärjestyksessä kiusaamisen vastustaminen, ilmastonmuutos, harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja yksinäisyyden vähentäminen.
Puolet nuorista osallistuisi mielenosoitukseen eniten ihmisoikeuksien puolesta, vähemmistöjen oikeuksien puolesta osallistuisi 33% (vaihteluväli 25-47%)
Päivitetty 2022-12-05
