Nuorisolääkäri Silja Kosola puhuin nuorten masennus- ja ahdistusoireilusta ja sen yhteyksistä runsaaseen ja yleistyneeseen sosiaalisen median käyttöön Helsingin Sanomissa viime viikolla.
Kelan tilastoissa mielenterveyden häiriöt ovat 16-34 -vuotialla selvästi yleisin syy pitkiin sairauspoissaoloihin. Masennuksen ja sosiaalisen median käytön välillä on useissa tutkimuksissa havaittu yhteys. Paitsi, että runsas sosiaalisen median käyttö aiheuttaa ahdistuksen ja masennuksen kaltaisia mielenterveysongelmia he, joilla on mielenterveysongelmia, käyttävät useinpaljon sosialista mediaa.
Nuoret vasta rakentavat omaa identiteettiä ja silloin sosiaalisen median käyttö voi myös aiheuttaa kovia paineita.
Sosiaalisessa mediassa on paljon esillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta tietoisuuden lisääntyminen voi omaa identiteettiään pohtivalle nuorelle aiheuttaa paljon pohdittavaa ja myös oman sukupuolen kyseenalaistamista.
”Yllättävän suuri osuus niistä nuorista, jotka ottavat yhteyttä transtukikeskuksiin, tulee kehityksensä jossain vaiheessa siihen lopputulokseen, että kyllä hän on sitä, miksi on syntynyt”, Kosola toteaa Helsingin Sanomille ja toteaa ajatustemme normaalista kaventuneen. ”Tarvitseeko kaiken olla niin tarkkaan määriteltyä vai voitaisiinko vain olla?”
10 vuotta sitten Briteissä sukupuoli-identiteettiään kyseenalaisti 250 nuorta, suurin osa poikia. Viime vuonna lukema oli yli 5000, nousua vuodesta 2020 oli peräti 200%. Ainoa muutos ei ole kuitenkaan lukumäärä, nyt enemmistö, noin kaksi kolmasosaa, on syntyessään tytöiksi rekisteröityjä. Tämän muutoksen juurisyitä brittiläinen tutkimus pyrkii nyt selvittämään.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että maailmanlaajuisesti 284 miljoonaa ihmistä kärsii ahdistuneisuudesta ja 280 miljoonaa masennuksesta.
Psykiatri Anders Hansen ottaa tähän mullistavan kannan: ahdistus ja masennus ovat joskus ennemminkin merkki terveydestä kuin sairaudesta, hänen tietokirjansa Aivoblues ilmestyy Atenalta loppiaiseksi. Sen mukaan on epärealistista odottaa aina voivansa hyvin, 50 prosenttiin geneeistämme on koodattu taipumus ahdistukseen.
