Viikko sitten tuli tieto, että Helsingin kaupunki on päättänyt perääntyä painostuksen edessä ja poistaa drag-aiheisen dokumentin ohjelmistostaan Kulttuurikaappi-festivaaleilla. Dokumentti kertoo 8-11 vuotiaista drag queeneista. Avoimuutta edistävä festivaali meni siis kaappiin heti kun uskonnolliset piirit älähtivät. Kaupunkia syytettiin pedofilian edistämisestä, mikä toimi kuten pelotteen on tarkoituskin.  Perustelut ovat puritanistisille ja konservatiivisille uskonnollisille piireille ominaista lastensuojeluun vetoamista.

Mainos

Muutaman päivän oli hiljaista, mutta eilen torstaina Iltalehti julkaisi Sanna Ukkolan kolumnin, jossa tähtikolumnisti asettuu miljoonalevikkisen lehden sivuilla tukemaan uskonnolisten kiihkoilojoiden näkemystä. Ukkola eksyy samalle höttöiselle hyveellisten ajatusten suolle, minne uskonnolliset tahot ovat temppeleitään paaluttaneet.

”Lasten seksualisointi ei edelleenkään ole kosher. Dragiin liittyy vahvasti seksuaalista kuvastoa”.

”Sanon vielä lyhyemmin: Älkää tuputtako seksiä lapsille”.

”Sanon kolmannen kerran: Ei sek-si-ä lap-sil-le – ei millään verukkeella”.

Sitaatit ovat Ukkolan kolumnista.

Ensinnäkin tulisi erottaa drag-ilmaisu ja siitä tarkemmin drag queen -ilmaisu, joka tarkoittaa liioiteltua naishahmoa esittävää miestä. On totta, että drag queen -ilmaisu voi olla ronskia, ainakin silloin kun se esitetään aikuisyleisölle esimerkiksi homobaarissa, mistä drag queen boomi alkoi kasvaa toisessa aallossaan 1960-luvulta alkaen. Mutta. Kuunnellaanpa populaaria musiikkia. ”Jos tahdot saat, koskettaa hellästi rinnannipukkaa”, lauloi Vicky Rosti jo pian 50 vuotta sitten. Löyhä seksuaalimoraali ja ruumiinosat eivät 2023 ole sen vieraampia. Jos lapset haluavat matkia poptähtien esiintymistä se on mitä se on, vaikka se ei lapselle olekaan seksuaalista. Siitä toki voidaan keskustella, miksi lapset esittävät sitä aikuisyleisölle, jos tuo yleisö koostuu muusta kuin perhepiiristä tms. tuttavallisesta tapahtumasta. Silti, ei muukaan esiintyminen tee siitä lapsipornoa ellei sitä ole sellaiseksi tarkoitettu. Ahdasmieliset tulkinnat kertovat vain puhujansa ajatusmaailmasta. Pitääkö meidät kaikki alistaa siihen kaikkein ahdasmielisimpään maailmankuvaan?

”Käsittämätöntä joutua edes kirjoittamaan tällaista itsestäänselvää asiaa kolumniin. Eikä tällaisen asian sanominen ääneen ole konservatismia”, Ukkola kirjoitaa.

Tarkemmin ottaen, Ukkola, se on uskonnollista konservatismia, missä seksuaalisuus on suuri saatana.

Nostamalla esiin pedofilia kortin koko ”debatti” pyörii vain sen seikan ympärillä. Yhtä lailla tulisi nostaa esiin uskonnollinen fanatismi -kortti. Näin keskustelu voisi todella alkaa. Toimittajien tulisi kysy näiden kauhistujien motiivia: ”Miksi sinä koet, että tässä seksualisoidaan lapsia?”. Tapahtumien tuottajien pitäisi todeta, ”tuo on teidän tulkintanne, mutta se ei ole meidän näkemyksemme eikä meillä tai tässä esityksessä kyseistä motiivia ole”.

Drag queen, kuten mikä tahansa muu esiintyjä, pystyy ammattitaitoisena esiintyjänä sovittamaan esityksensä eri yleisöille. Homobaarissa pikkutunneilla voi mekon alta vilahtaa paljasta pakaraa, mutta päivällä voidaan lukea lapsille satua.

Seksuaalisuus on läsnä meissä kaikissa. Lapsille ei tule maalata seksuaalisuudesta suurta saatanaa eikä edes kiellettyä hedelmää. Aikuisten tehtävä on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja siihen kuuluu asiallinen suhtautuminen myös drag queeneihin. Sillä, että satuja kirjastossa lukeva drag queen tekee auringon laskeuduttua aikuisille aivan toisenlaisen esityksen, jos tekee, ei pitäisi olla sen enempää merkitystä kuin sillä, että sinä itse panet puolisoasi tai jotain vierasta, kun lasten katse välttää. Vai oliko se seksi vain lisääntymistä varten?

Ukkolalla oli oma ohjelma uskonnollista lähetystyötä tekevän taustayhtiön pyörittämällä Alfa-tv -kanavalla. Hänen viimeistä kolumnia lukiessa tulee selväksi, että arvomaailmassa on ollut vähintäänkin riittävästi yhteyksiä.

Lastensuojelulla silaistu huoli drag queen -viihteen soveltumattomuudesta lapsille on saman paketin kääre, joka sisältää homovihaa ja homofobiaa, näiden tiettyjen piirien pinttyneen näkemyksen siitä, että homomiehet ovat kaikki perverssejä, seksifriikkejä ja meidät on syytä pitää kaukana lapsista.

Aivan kuten homot eivät pystyisi hallitsemaan käytöstään ja olemaan ihmisiksi kuten muutkin ihmiset ovat.

Jos oma kokemus drag-viihteestä on peräisin homoravintoloista tai muista yökerhoista tai aikuisten tapahtumista, pitäisi ymmärtää, että se ei ole ammattiesiintyjän repertuaarin koko kirjo. Madonnakin on tehnyt lastenkirjoja. Pitäisikö ne kieltää, koska tekijä on levitellyt haarojaan tuhansien edessä? Yhdysvalloissa, missä puritanismi on kansakunnan dna:ssa, drag queenit ovat jo lainsäätäjien hampaissa, mistä juurikin Madonna reilu viikko sitten totesi, että lopettakaa ryppyily drag queeneille.

Vilkaisu sosiaaliseen mediaan kertoo, että suomalaiset drag queenit ovat ottaneet Helsingin kaupungin päätöksen poistaa dokumentti sekä Ukkolan kolumnin raskaasti. Sanna Ukkola onnistui levittämään muutaman valittajan agendan miljoonille Iltalehden välityksellä.

Haluan vielä muistuttaa, että me hlbt-ihmiset olemme kanarianlintuja kaivoksessa. Kun yhteiskunnassa alkaa mennä asiat pieleen, lue kun ollaan luisumassa kohti totalitarismia, meidän kimppuumme käydään ensimmäisenä. Se on viime aikoina nähty Venäjällä ja Yhdysvalloissa. 2012 juuri kukaan ei välittänyt, kun Venäjä lanseerasi homopropagadalakinsa. Olisi kannattanut, sillä siellä oli muutakin meneillään, siitä maksamme nyt kalliisti. Toivottavasti tähän globaaliin uskonnollisten tahojen pyhään sotaan homoseksuaaleja vastaan herätään ajoissa. Ainakin EU-parlamentti totesi asian eilisessä päätöslauselmassaan.

Todennäköisesti uusi hallitus koostuu kokoomuksen ja rkp:n ohella perussuomalaisista ja kristillisistä, kaksi viimeksi mainittua vastustivat täydellisin voimin translakia. Odotettavissa on, että hlbt-vastaisia hankkeita vähintään yritetään saada läpi tulevalla hallituskaudella. Olemme vaarallisella tiellä.