Pekka Haavisto oli vihreiden presidenttiehdokas 2012 vaaleissa, jolloin hän hävisi toisella kierroksella selvästi Sauli Niinistölle. Haavisto sai 37,4 prosenttia äänistä. Ääniero oli yli 700 000 ääntä (724 903). Ensimmäisellä kierroksella Haavisto sai yhtenä kahdeksasta ehdokkaasta toiseksi eniten ääniä, lähes 600 000 (574 275), mikä nosti hänet juuri juuri Paavo Väyrysen edelle ja kaksinkamppailuun ensimmäisen kierroksen eniten ääniä saaneen kokoomuksen Niinistön kanssa.
Laimea uusinta nähtiin 2018 presidentinvaaleissa, joka ratkesi istuvan presidentin hyväksi jo ensimmäisellä kierroksella Niinistön kerätessä yli 60% äänistä. Haaviston äänisaalis laski selvästi 2012 vaalien ensimmäiseltä kierrokselta ja oli vajaat 400 000 (371 254).
Kekkosen jälkeen presidentit ovat istuneet kaksi kautta. Poikkeuksena on vain Martti Ahtisaari, joka jäi yhden kauden presidentiksi, monen harmiksi.
2012 Haaviston osuus äänistä oli 11,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vihreiden ääniosuus edellisen vuoden eduskuntavaaleissa (7,3 %). Haaviston ehdokkuus nosti varsinaisen Haavisto-huuman tukikonsertteineen.
Viime eduskuntavaaleissa tänä keväänä ulkoministerinä toiminut Haavisto sai paljon vähemmän ääniä kuin aiemmin, reilut 8 000 (8036). Edellisissä 2019 eduskuntavaaleissa Haavisto keräsi 8. eniten ääniä, reilut 20 000 (20 163). Ero on selvä. Samalla romahti vihreiden kannatus.
Torstaina Haavisto ilmoitti lähtevänsä presidenttikilpaan, josta on eittämättä tulossa jännittävä, sillä istuva presidentti on maksimiaikansa palvellut ja uusi on valittava.
Haavisto ei kuitenkaan ole enää vihreiden ehdokas, vaan pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Ehdokkuus on siis vasta suunnitelma, toteutuakseen Haaviston ehdokkuus tarvitsee 20 000 allekirjoittajan kannatuskortit. Niiden keräys alkoi saman tien.
Vihreiden pian väistyvä puheenjohtaja Mari Ohisalo ilmaisi välittömästi tukensa Haavistolle tiedotteella.
Kannatuskorttien kerääminen on yllättävän vanhanaikainen prosessi, sillä se onnistu sähköisesti allekirjoittamalla, vaan lomake on täytettävä ja käsin allekirjoitettava sekä postitettava. Sen voi tulostaa Haavisto2024-sivustolta. Kanantuskorttien keräämistä varten järjestetään myös tapahtumia ja niitä kerätään kaduilla ympäri maan.
Haavisto on avoimesti homoseksuaali. Hänen kumppaninsa on ollut Antonio Flores jo 25 vuoden ajan. Haavisto on 65-vuotias, yhdeksän vuotta Niinistöä nuorempi.
Puolueet eivät ole julkistaneet presidenttiehdokkaitaan, mutta kisaan lähtenee myös Olli Rehn (keskusta). Jussi Halla-aho (ps), Alxender Stubb (kokoomus), Jutta Urpilainen (sdp) ovat olleet esillä spekuloinnissa, mutta Stubb on suoraan kieltänyt olevansa kiinnostunut ja Urpilainen ja Halla-aho eivät ole hekään kiinnostustaan ilmaisseet. Kyselyissä suurta suosiota on saanut puolueiden ulkopuolelta tuleva Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka on Ukraina-uutisoinnin myötä saanut paljon julkisuutta.
Haavisto on ollut kyselyissä ehdokkaista suosituin. Kyselyissä muiden ehdokkaiden kokoonpano on ollut vaihteleva, koska virallisia julkistuksia ei vielä ole ollut.
Aiemmin tänään Haavisto osallistui Seinäjoki Prideen, missä hän piti puheen ja osallistui kulkueeseen, kertoi Iltalehti.
– Hei Seinäjoki, mikä fiilis?, aloitti Haavisto puheensa.
Samanaikaisesti vaalien tullen, on alkanut keskustelu presidentin valtaoikeuksien selkiyttämisestä suhteessa ulkopolitiikkaan.
2012 vaalien jälkeen selvitettiin, että Niinistöä toisella kierroksella äänestäneistä 35 % oli tärkein äänestysperuste vastaehdokas Haaviston seksuaalinen suuntautuminen: Homoa ei haluttu presidentiksi.
