Tarkkaa vuotta, jolloin Pridea alettiin yleisesti käyttää vuosittaisten protestien ja juhlien nimityksenä, ei voida tarkasti määrittää.

Mainos

Jo vuonna 1969 homoaktivisti Thom Higgins Yhdysvaltojen Minnesotasta keksi käsitteen Gay Pride. Idea juontui Black Power -liikkeestä ja se oli gaymaailman tapa sanoa, ettemme enää häpeä taipumustamme rakastaa.

Samana vuonna 1969 New Yorkin Stonewall-gaybaarin ulkopuolella nousi mellakka, mutta sen seurauksena aloitetut mielenosoitukset olivat nimeltään pikemminkin Gay Power, Christopher Street Liberation. Suomessa Setan Vapautuspäivät (toim. huom.)

Pride-käsite sai odottaa vielä aikaansa, kun vapautusliikkeen viestiä välitettiin osana muistoa juuri amerikkalaisista Stonewall-mellakoista.

80-luvun tullen kamppailu aidsia ja ennakkoluuloisia pelokkaita poliitikkoja sekä negatiivista mediaa vastaan rakensivat ajatuksen siitä, että olisi aika siirtyä vapautusliikkeestä juhlimiseen, tai samanaikaisesti molempia sisältävään tapahtumaan.

1992 tuli EuroPride, festivaali täynnä juhlaa, kulttuuria ja tietysti politiikkaa. Siitä lähtien se on kiertänyt vuorollaan vuosittain Euroopan eri kaupungeissa. Tänä syksynä on Belgradin vuoro.

Yhdysvalloissa Gay Pride -termin käyttö yleistyi 80-luvun loppua kohden, mutta vasta vuonna 1994 San Franciscossa järjestettiin massiivinen Pride-paraati.

Vaikka Norjassa käytetään Priden sijaan yleensä nimitystä Skeive Dager (queer-päivät), Saksa käyttää edelleen CSD:ta (Christopher Street Day), ranskan kielialue on uskollinen ranskalle käyttäen termiä Fiertés ja espanjankielisessä maailmassa sanotaan Orgullo, muu maailma anglofiilaa ylpeyssanojaan ja käyttää Pridea.

Kun Stockholm Pride -yhdistys järjesti 1998 EuroPriden ensimmäistä kertaa Tukholmassa, käsite Pride saapui lopulta Ruotsiin. Oli tullut  aika miksata eri yhteisöt yhteen; RFSL, Homosexuella Socialister, Lesbiska Feminister, GayLiberaler ja GayModerater, tuloksena oli mielenosoituksen, juhlan ja karnevaalin yhdistelmä.

Seta vastasi vapautuspäivien järjestämisestä vuoteen 1990, sen jälkeen helsinkiläinen uusi järjestö HeSeta ry, nykyisin nimeltään Helsinki Pride yhteisö ry, otti ne järjestääkseen ja Pride tuli nimeksi vuonna 2000 (toim. huom.).

Muutos, jonka myötä paraatit ja festivaalit kasvoivat muutaman  tuhannen osanottajan tapahtumista kymmenien ja pian satojen tuhansien osallistujien spektaakkeleihin, ei miellyttänyt kaikkia. Vaikka parisuhde, avioliitto ja adoptio ovat tulleet todeksi, ja vaikka paraatit ovat muuttuneet vaisuista ja pienistä protesteista laajoiksi kansanjuhliksi, kritiikki on pysynyt. Jotkut pitävät Pridea liian kaupallisena, liian pinnallisena ja bilehenkisenä, koska edelleen on olemassa sortoa, syrjintää ja uhkaa kaiken romuttumisesta vaanii nurkan takana.

Monissa suurissa kaupungeissa Prideä täydentävät erilaiset poliittisesti radikaalimmat festivaalit ja mielenosoitukset. Usein ne on suunnattu itse Prideä vastaan.

Mutta niissä maissa, joissa suurin osa laeista on muuttettu ja yhteiskunta on avoimempi, Pride on edelleen se, missä värikäs juhlinta ja taistelu oikeuksista sulautuvat yhteen.

Tulevat Pride-tapahtumat ympäri maailman löydät QX:n karttapalvelusta.