Tänään julkistetun EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan vähemmistömme kohtaa syrjintää kaikkialla Euroopassa. Suomessa ongelmana ovat kielteiset asenteet.

Mainos

Perusoikeusviraston tutkimus Professionally speaking: challenges to achieving equality for LGBT people on laajin aiheesta koskaan EU-maissa tehty viranomaistutkimus. Sitä varten haastateltiin 19 EU-maassa yli tuhatta valtionhallinnossa, terveyspalveluissa, opetussektorilla tai lainvalvonnassa toimivaa ammattilaista vuonna 2013. Suomessa Ihmisoikeusliitto haastatteli tutkimukseen 50 eri viranomaistahojen edustajaa.

EU:n perusoikeusvirasto suosittelee vähemmistömme näkyvyyden parantamista muun muassa Pride-tapahtumien kautta. Kuvassa Helsinki Priden kulkue lähdössä kesällä 2015. Kuva: Sami Montell

Suomessa kielteinen asenneilmapiiri sekä yksittäisten poliitikkojen ja poliittisten puolueiden näkemykset vaikeuttavat yhdenvertaisuuden toteutumista. Monet tutkimukseen haastatelluista ammattilaisista uskoivat, että merkittävä osa vähemmistömme jäseniin kohdistuvista viharikoksista ja koulukiusaamisesta ei koskaan tule viranomaisten tietoon, koska niiden uhrit eivät halua ilmaista julkisesti seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoli-identiteettiään. Viranomaisiin ei välttämättä luoteta. Luottamusta heikentävät joidenkin viranomaisten kielteiset ja meidän ongelmiamme vähättelevät asenteet.

Suomessa ymmärrys seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta vaihtelee alueellisesti, ja tietoa ja palveluita voi olla heikosti saatavilla pienillä paikkakunnilla. Esimerkiksi poliisin asenteet voivat olla syrjivämpiä pienillä paikkakunnilla homo- tai transfobisten rikoksen kohteeksi joutuneita kohtaan. Merkittävä osa Suomessa haastatelluista poliiseista ei halunnut koulutusta homo- tai transfobisista viharikoksista.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole kansallista LHBT-politiikkaa tai -toimintaohjelmaa, vaikka tarvetta toimenpiteille on. Poliisi ja muut lainvalvontaviranomaiset eivät aina tunnista homo- tai transfobista rikollisuutta, kouluissa ei ole riittävästi oppisisältöjä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, eivätkä terveysalan ammattilaiset saa riittävästi koulutusta seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Niin kauan kuin näihin ongelmiin ei puututa, emme ole yhdenvertaisessa asemassa viranomaisten kanssa asioidessamme.

Tärkeässä roolissa positiivisten asenteiden edistämisessä ovat media, poliittiset johtajat ja muut julkisuuden henkilöt, jotka avoimesti tukevat yhdenvertaisuutta ja oikeuksiamme. Lisäksi julkisesti seksuaalista suuntautumistaan ja sukupuoli-identiteettiään ilmaisevat henkilöt toimivat arvokkaina roolimalleina ja tekevät yhteisömme tarpeita näkyviksi yhteiskunnassa. Suomi nousee tutkimuksessa esimerkiksi EU-maasta, jossa järjestöjen vaikutus oikeuksiemme toteutumiseen on merkittävä.

Lähde: Ihmisoikeusliitto