Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ratkaisi tiistaina (20.12.), että hedelmöityshoitoja ei saa evätä julkisessa terveydenhuollossa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Johtajaylilääkärit eivät aio muuttaa aikaisempaa käytäntöä.

Hedelmöityshoitolaki vuodelta 2007 sallii hoidot naispareille ja yksin hoitoa hakeville naisille. Käytännössä hoitoja ei ole julkisessa terveydenhuollossa saanut.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tuoreen ratkaisun mukaan hedelmöityshoidot on sallittava naispareille, samalla ne avautuisivat myös yksin hoitoon hakeutuville naisille.

Kaikki sairaanhoitopiirit ovat soveltaneet yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien linjausta ettei hedelmöityshoitolaki velvoita antamaan hoitoja samaa sukupuolta oleville pareille. Sairaalat ovat perustelleet näkemystään resursseilla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan määräys on syrjivä ja se kielsi lääkäreitä jatkamasta syrjintää ja määräsi kullekin johtajaylilääkärille 30 000 euron suuruisen uhkasakon.

– Perustuslakivaliokunta on todennut, että taloudellisia resursseja ei voi pitää perusteena ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien rajaamiselle”, sanoo. yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

”On yleisesti hyväksyttyä, ettei seksuaalinen suuntautuminen tai yksin asuminen ole lääketieteellinen asia, joten sosiaalisin syin annettavat lapsettomuuden hoidot eivät ole lääketieteellisesti perusteltua hoitoa”, sanotaan viiden sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin allekirjoittamassa tiedotteessa.

Myöskään heteroparit eivät ole saaneet hedelmöityshoitoja sairaaloissa luovutetuilla sukusoluilla.

”Emme syrji ketään, vaan lahjasoluilla tapahtuvien hedelmöityshoitojen rajaus julkisten palvelujen ulkopuolelle koskee kaikkia”, Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo.

Johtajaylilääkäreiden mielestä asia pitäisi ratkaista sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa palveluvalikoimaneuvostossa, jonne se on viety jo pari vuotta sitten.

Johtajaylilääkärit aikovat Mäkijärven mukaan valittaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja hakea uhkasakkojen toimeenpanokieltoa.

Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat