Ville ja toimistonsa ovat suunnitelleet monia näkyviä ja innovatiivisia kohteita, muiden muassa Löyly saunan Helsingin Hernesaareen ja Korkeasaaren näkötornin. Uusimmista hankkeista Ville ei voi vielä kertoa. Sen verran hän voi kuitenkin kertoa, että työn alla on projekteja Isostakyröstä Hongkongiin. Ville paljastaa, että haaveili lapsena sirkuksesta ja että olisi isona taikuri tai nuorallatanssija. Niitä kykyjä hän pääsee kuitenkin nytkin toteuttamaan työssään taiteillessaan projektien ristiriitaisten kompromissien kanssa.

Mainos

Oletko kova saunomaan?

– Olen. Käyn joka viikko Uunisaaressa avantouimassa. Jo toimistomme nimi Avanto Arkkitehdit ”velvoittaa” harrastamaan talviuintia. Myös Löylyssä tulee käytyä säännöllisesti. Asuntokohtaisista saunoista en niin välitä, sillä niiden energiankulutus on järjetön. Yleisten saunojen uusi tuleminen on mahtava juttu ja on ollut hienoa olla mukana rakentamassa suomalaista saunakulttuuria.

– Ulkomailla usein ihmetellään alasti ventovieraiden kanssa saunomista. Toisaalta juuri perheen kanssa yhdessä ilman uima-asua saunominen on joillekin ollut se suurin kauhistus. Ilmeisesti maissa, joista saunakulttuuri on kadonnut, sauna liitetään seksiin, kun kaiken maailman hieromalaitoksia nimitetään saunoiksi. Meille suomalaisille sauna on ikään kuin pyhä paikka. Kun lähes sakraaliin kokemukseen ei liity mitään eroottisia virittäytyneisyyttä, on alasti saunominen yhdessä mahdollista. Koen alastomuuden ihmiselle luonnollisena tilana, enkä pidä siitä että alaston ihmiskeho ylierotisoidaan. Ehkä totuin suhtautumaan luontevasti alastomuuteen jo teini-ikäisenä alastonmallia piirtäessäni.

Mikä rakennus on inspiroinut sinua eniten?

– Ystäväni Juha Leiviskä on todennut, että arkkitehtuurin mestariteoksen tunnistaa siitä, että alkaa itkeä. Allekirjoitan tämän. Hyvä arkkitehtuuri herättää rakennuksessa kävijässä voimakkaita tunteita, ilman että tätä pystyy mitenkään rationaalisesti analysoimaan tai erittelemään. Itselläni on tullut tippa linssiin esimerkiksi Peter Zumthorin suunnittelemassa Valsin kylpylässä Sveitsissä. Keskellä Alppeja sijaitsevaan arkkitehtien pyhiinvaelluskohteeseen joutuu matkustamaan varta vasten. Jo matka pieneen vuoristokylään yhä kapenevia teitä pitkin kuuluu osaksi rituaalia. Rakennus on osin kaivettu vuoren sisään ja sen pintoja peittää paikallinen kivi. Sisällä tunnelma on äärimmäisen voimakas. On hienoa nähdä, miten arkkitehtuuri vaikuttaa meihin kaikkiin samalla tavalla. Jopa lapset ymmärtävät, että nyt ollaan jonkin ikiaikaisen äärellä ja puhuvat huomaamattaan vain hiljaa tai jopa kuiskaten.

Miten homomiehen elämä muutuu 40 ikävuoden jälkeen? 

– Älä kysy minulta tällaista – minähän olen vasta kolmekymmentä ja risat. Ainakin Grindr-profiilini mukaan…

– Ikääntyminen on kiinnostava kysymys. Huomaan sortuvani ajattelemaan itsekin stereotyyppisesti, kun pohdin, miten homot suhtautuvat ikääntymiseen. Deittisovelluksissa itseään markkinoidaan kuvalla ja vain harva jaksaa lukea profiilien esittelytekstejä. Tällaisessa kulttuurissa ulkonäön merkitys ylikorostuu ja ihannoidaan ikuista nuoruutta. Jokainen meistä on kuitenkin yksilö, joten homoilla on varmasti yhtä monta suhdetta ikääntymiseen kuin heteroillakin.

– Itselläni on vanhenemiseen ristiriitainen suhde. Olen täysin hurahtanut Crossfitiin ja rankassa lajissa iän tuomat liikkuvuusongelmat, palautumisen hitaus ja muut rajoitteet ärsyttävät. Toisaalta olen paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin. Henkisellä puolella nautin vanhenemisesta. Koen koko ajan kasvavani ihmisenä ja oppivani uutta. Elän elämäni parasta aikaa, eikä vielä ole aika alkaa jäähdytellä…